Lappeenrannan varuskuntahistoria

103 Vuoden 1798 kasarmien pohjakaavat poikkeavat myös jossain määrin 1770-luvun puolivälissä rakennetusta kasarmista. Tässä oli kaksi oviaukkoa, kaksi koko rakennuksen läpi kulkevaa eteistä ja yhteensä kahdeksan samankokoista majoitushuonetta. Vuoden 1798 kasarmeihin sijoitettiin kuitenkin vain yksi oviaukko. Eteiset ulottuivat vanhemman kasarmin tapaan läpi koko rakennuksen. Enää ei kuitenkaan jokaisesta tuvasta ollut omaa sisäänkäyntiä eteiseen, vaan uloimpana sijaitseviin majoitushuoneisiin piti kulkea toisen tuvan läpi. Siten vuoden 1798 kasarmityypissä eteinen jakoi kasarmin kahteen nelihuoneiseen blokkiin. Vuoden 1798 pohjakaava oli epäilemättä tehokkaampi kuin 1770-luvun: kun eteistilaa oli vähemmän, voitiin huoneisiin majoittaa enemmän sotilaita. Parantunut tehokkuus ei liene kuitenkaan parantanut kasarmeissa majailevien sotilaiden asumisen laatua, koska uloimpiin tupiin joutui aina kulkemaan välissä olevan majoitushuoneen kautta. 8.5.5 Puukasarmit Sotilaita ei venäläisen kauden alussakaan majoitettu Lappeenrannassa pelkästään yksityismajoitukseen. Linnoitukseen 1770-luvulta lähtien rakennettujen yhteensä viiden kivikasarmin lisäksi siellä sijaitsi useita puukasarmeja. Ne saattoivat usein olla hyvin vaatimattomia, parakkimaisia, eikä niiden käyttöikä välttämättä ollut kovin pitkä. Jo vuonna 1745 ilmoitettiin kaupungissa olevan useita pieniä kasarmeja. Nämä sijaitsivat linnoitusniemen länsirannalla, lähellä entistä maaherran residenssirakennusta. Rakennukset olivat huonokuntoisia ja palovaarallisia. Majoitusrakennukset ovat saattaneet olla Lappeenrannan valloituksesta jäljelle jääneitä entisiä kauppiastaloja tai myöhemmin paikalle siirrettyjä tai rakennettuja hirsirakennuksia. Länsirannassa joka tapauksessa sijaitsi vielä venäläiskauden alussa 1750-luvulla runsaasti rakennuksia. Länsirannan kasarmirakennukset eivät kuitenkaan olleet pitkäikäisiä, sillä linnoitustöiden edistyttyä länsirantaan jäi enää siviilihallinnon käytössä olevia rakennuksia eli provinssikanslian käytössä oleva talo, ruutikellari ja muutama varuskunnan varastorakennus. Vuonna 1756 rakensivat kaupunkilaiset sotilaille kasarmirakennuksia. Niitä oli kaksi, joista toinen valmistui talvella 1756–1757. Toinen oli pitkään keskeneräinen ja valmistui aivan 1750-luvun lopussa. Kasarmi oli kuitenkin vielä pitkään tyhjillään ja sitä käytettiin 1760-luvun alussa heinävarastona. Majoitusrasituksen vaivaamat kaupunkilaiset pyrkivät edelleen rakentamaan kasarmeja ja ehdottivat vuonna 1766, että kaupunkiin rakennettaisiin uusi kasarmi. Vuosikymmenen vaihteesta on myös tietoja vanhan kasarmin purkamisesta ja uuden rakentamisesta sen tilalle. Näiden puurakenteisten kasarmien sijainnista tai ulkoasusta ei ole kuitenkaan säilynyt tarkempaa tietoa.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=