Lappeenrannan varuskuntahistoria

105 sivu oli täysin koristelematon. Ikkuna-aukot sijaitsivat symmetrisesti oviaukon molemmilla puolin. Rakennukseen olisi suunnitelman mukaan tullut korkea harjakatto, jota rytmittivät savupiippujen lisäksi kolme symmetrisesti sijoitettua kattoikkunaa. Kesäkuussa 1800 päivätty suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Suunnitellun rakennuksen sijaan rakennettiin kuitenkin vuonna 1800 puinen yksikerroksinen kasarmi ylätasanteen koillisosaan (numero 10). Tykistön varuskunnan käyttöön valmistuneessa kasarmissa pohjakaava oli sama kuin suunnitellussa kivikasarmissa. Julkisivu kuitenkin poikkesi jo rakennusmateriaalin vaihtumisen vuoksikin suunnitellusta kivirakennuksesta. Yksikerroksisen puukasarmin ulkonäköön vaikutti tehokkaasti korkea kolmella kattolautarivillä suojattu ja kahdella kattoikkunalla varustettu aumakatto – kivirakennukseen oli suunniteltu satulakattoa. Puukasarmin seinäpinta ei ollut myöskään yhtä sileä ja eleetön kuin suunnitellun kivikasarmin. Puukasarmin julkisivun jakoi suorakaiteen muotoisiin ja neliömäisiin kenttiin kahdeksan kiviperustasta räystääseen ulottuvaa hirttä. Kentät sijaitsivat symmetrisesti: ensin oli neliömäinen kenttä, sen jälkeen kaksi suorakaiteen muotoista kenttää ja taas neliömäinen kenttä. Hirsillä oli kahtalainen funktio: toisaalta ne jäsensivät julkisivua pilastereiden tapaan, ja toisaalta ne kiinnitettynä seinän läpi kasarmin sisäpuolella olevaan pariinsa estivät tukipilarina pitkää seinämää pullistumasta. Tykistöjoukkojen kasarmiin liittyi vielä käymälä, joka oli rakennettu symmetrisesti kasarmiin nähden, tykistön hallussa olevan koko korttelin mittaisen alueen itäreunaan (numero 11). Rakennus valmistui samanaikaisesti kasarmin kanssa. Linnoituksen rakennustöille ja varuskunnan kasarmirakennuksille oli välttämätöntä saada rakennustarvikkeita. Erityisen tärkeä rakennusaine oli kalkki. Tätä venäläiset valmistivat hiukan kaupungista etelään sijaitsevalla Ihalaisen tilan alueella. Kalkkitehtaalle rakennettiin vuonna 1801 myös kasarmi. Rakennus oli tehty hirsistä ja siinä oli lautakatto. Suorakaiteen muotoisessa kasarmissa oli kaksi tupaa ja niiden välissä rakennuksen mittainen eteinen. Toinen, suurempi tupa oli tarkoitettu miehistön tai työläisten käyttöön. Sen lattiapinta-alan täyttivät lähes kokonaan seinustoilla ja lattian keskellä sijaitsevat makuulaverit. Lähellä tuvan keskustaa sijaitsivat vain laverin levyiset väliseinän osat. Nämä lienee rakennettu seinärakenteen tukemiseksi. Tuvan molemmissa päissä sijaitsivat uloslämpeävät uunit. Pienempi neliön muotoinen tupa lienee tarkoitettu aliupseereiden käyttöön. Senkin seinustoja kiersivät laverit ja siinä oli tulisija eteisen puoleisella seinällä. Isossa tuvassa oli vain kolme ikkunaa, jotka kaikki sijaitsivat julkisivun puolella. Pienessä tuvassa ikkunoita oli myös päädyn puolella. 8.5.6 Nikolain linnakkeen rakennukset Nikolain linnakkeessa kaupungin edustalla sijaitsevalla mäellä oli ruutikellarin (numero 12) lisäksi kivinen kasarmirakennus (numero 13). Kasarmiin liittyi myös kivestä tehty kaponieeri, joka toimi tykistön varastona. Molemmissa oli turvekatto. Kasarmirakennuksessa liittyi satulakattoon eteläpäässä vielä lape. Kasarmirakennus ja ruutikellari sijaitsivat linnakkeen keskellä sijaitsevalla tasaisella alueella. Ruutikellari oli upotettu lähes kokonaan maan alle ja sijoitettu alueen itäosaan. Myös kasarmirakennuksessa oli suuri maanalainen kellariosa, jonka itäseinästä oli ilmanvaihtoaukko seinämän vieressä olevaan kivimuurauksella tuettuun kaivantoon. Majoitustilat sijaitsivat kellarin päällä suorakaiteen muotoisessa rakennuksessa. Keskeltä rakennusta johtivat portaat kellariin. Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsi tynnyriholvattu ja satulakattoinen kaponieeri. Siihen oli käynti pohjoispäädystä, molemmilla sivuilla sijaitsivat kiviseinässä ampuma-aukot käsiaseille. Suorakaiteen muotoisen kasarmirakennuksen pohjoispäädyssä oli tylppäkärkisen kolmion muotoinen osa. Huoneessa oli tulisija ja ikkunat kolmeen suuntaan. Huoneessa ei ollut makuulavereita, joten se ei liene toiminut majoitushuoneena. Huoneen muoto ja ikkuna-aukkojen sijoitus viittaisi siihen, että huoneen ensisijaisena funktiona olisi saattanut olla puolustus- tai vartiotarkoitus. Kasarmirakennus kuitenkin sijaitsi sen verran matalalla kolminkertaisten vallitusten sisällä, että on epävarmaa, näkyikö ikkunoista kauemmas kuin lähimmälle puolustusvallille. Kasarmin suorakaiteen muotoinen majoitusosa koostui kahdesta huoneesta. Majoituslaverit sijaitsivat huoneen päädyissä, ja keskellä lattiaa oli kahdessa rivissä kattoa tukevia parruja. Tulisijat sijaitsivat eteisseinillä. Isosta eteisestä oli uloskäynti molemmille puolin kasarmia. Majoitushuoneissa oli kussakin kuusi ikkunaa. Nikolain linnakkeen kasarmirakennus poikkeaa monessa suhteessa linnoituksessa sijaitsevista kasarmirakennuksista. Ne toimivat pelkästään majoitustiloina, kun taas etulinnakkeessa oli rakennuksen suunnittelussa otettu huomioon myös puolustukselliset tekijät. Tästä syystä muun muassa

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=