Lappeenrannan varuskuntahistoria

109 olevan kanssa, paitsi että aidatun alueen sisäpuolella olevassa pienessä kamarissa oli kaksi ikkunaa. Vuonna 1807 rakennuksen pohjakaavaa muutettiin sangen voimakkaasti. Kadunpuoleiseen huoneistoon jaettiin väliseinillä iso huone kahdeksi pieneksi. Lisäksi avattiin ovi toiseen huoneistoon. Pihan puoleiseen osaan rakennusta rakennettiin myös kaksi huonetta lisää ison huoneen pohjoisreunalle sekä niiden eteen käytävä, jonka jatkoksi puhkaistiin uusi uloskäynti tontin sisäpuolelle. Upseerirakennusten alueen eteläreunan kulmissa sijaitsevat rakennukset olivat pohjakaavaltaan lähes identtiset. Rakennuksiin oli pohjoisimman upseeritalon tapaan suunniteltu kaksi huoneistoa. Rakennukset sijaitsivat upseerikorttelin kulmissa symmetrisesti kuistit vastakkain. Kuistien keskellä oli erään säilyneen piirustuksen mukaan väliseinä ja sen molemmilla puolilla pieni huonetila, joka lienee ollut käymälä. Ratkaisu käymälän sijoittamiseen lämmitettyjen tilojen ulkopuolelle, mutta kuitenkin mahdollisimman lähelle asukkaita oli samantapainen kuin insinööritalossa käytetty. Rakennuksien huoneistot olivat toistensa peilikuvia. Yksi huoneisto käsitti aina neljä huonetta ja eteisen, joka toimi myös keittiönä. Pohjoisimman upseeritalon pohjakaavan tapaan suurin huone oli sijoitettu aina rakennuksen siihen nurkkaan, joka oli kauimpana eteisestä. Lähes neliönmuotoisen suuren huoneen, “salin”, lisäksi huoneistotyypissä oli kolme suorakaiteen muotoista pienempää huonetta. Kulku huoneisiin oli järjestetty siten, että eteisestä oli käynti kahteen pieneen huoneeseen ja niistä edelleen muihin huoneisiin. Siten oviaukot kiersivät lähes neliön muotoisen huoneiston keskellä sijainneita uuneja ja väliseiniä. Upseerirakennusten pohjakaavat olivat muuten samanlaiset, mutta linnoituksen ylätasannetta kiertävän paaluaitauksen vieressä sijainneessa rakennuksessa oli kahden huoneiston väliseen seinään puhkaistu ovi. Insinöörikomennuskunnan vuonna 1799 laatiman selostuskartan mukaan rakennukset valmistuivat vuosina 1779–1781. Tietoa vahvistaa rakennusten sijainti kaupunkirakenteessa. Vuoden 1774 kaavasuunnitelman jälkeen rakennukset oli rakennettu siitä päätellen, että ne oli sijoitettu asemakaavan mukaisille paikoille, kaupunkitaiteellisesti tärkeiksi kadun kulmataloiksi. Rakennukset olivat myös niin toistensa kaltaisia ja siten sijoitetut, että ne lienee rakennettu osapuilleen samanaikaisesti. Linnoitusta koskeva karttamateriaali ei kuitenkaan anna aivan tarkkaa kuvaa rakennusten valmistumisajankohdasta. Rakennukset eivät vielä esiinny vuonna 1780 päivätyssä kartassa, 1790luvun kartoista ne jo löytyvät. Vuosisadan vaihteessa rakennuksissa suoritettiin suurehkoja korjaustöitä. 1800-luvun alussa rakennukset olivat edelleen käytössä, joskin vastapäätä insinöörijoukkojen kasarmia sijainnut upseeritalo purettiin jo 1810-luvulla. 8.5.9 Muut sotilasrakennukset Ruotsalaiskauden tapaan venäläiset joukot rakensivat linnoitukseen runsaasti myös muita kuin majoitukseen käytettyjä rakennuksia. Näistä oli suurin osa tehty puusta. Kuitenkin tehtiin muutamia ruutikellareita, makasiineja ja esimerkiksi paja tiilestä ja harmaakivestä. Varuskunta tarvitsi käyttöönsä linnoituksessa suuren määrän makasiineja jo Lappeenrannan strategisesti tärkeän sijainninkin vuoksi. Lappeenrannan makasiineissa tarvikkeet nimittäin olivat Ruotsin hyökkäystä ajatellen riittävän etäällä Kymijoella sijainneesta rajasta ja toisaalta taas Ruotsiin hyökkäystä ajatellen hyvien kulkuväylien varrella sekä helposti saatavilla. Lappeenrannan makasiineista oli kaksi linnoituksen pohjoisreunaan rakennettua tehty harmaakivestä (numerot 21 ja 22). Rakennustyöt tapahtuivat vuosina 1802–1803. Alueella oli aiemmin sijainnut vuonna 1757 valmistunut puinen tykistövarasto. Nykyisin museorakennuksina toimivissa kivimakasiineissa säilytettiin linnoitukseen sijoitettuja tykkejä – haupitseja, mörssäreitä, kolmen naulan falkonetteja ja Coehoornin mörssäreitä – milloin ne eivät olleet vallien tykkiasemilla. Myös tykkien vaatimat puiset alustarakenteet, platformit, ja muut tykistön tarvikkeet vaativat runsaasti tilaa. Rainer Knapas on huomannut rakennuksien noudattavan tykistö- ja linnoitustoimiston laatimaa uutta sotilasrakennusten pohjakaavatyyppiä. Pohjakaavaa käytettiin niin kasarmeissa kuin makasiinirakennuksissakin. Tyypille oli ominaista koko rakennuksen mittainen avoin sisätila, jota pilaririvistö jakoi pituussuunnassa. Kasarmirakennuksessa rakennuksen keskellä sijaitsi vielä poikittainen eteinen. Lappeenrannassa pohjakaavaa käytettiin myös tykistön vuonna vuonna 1800 valmistuneessa puukasarmissa. Hirsirakenteisia muona- ja varastomakasiineja linnoituksessa oli ruotsalaiskauden tapaan runsaasti.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=