Lappeenrannan varuskuntahistoria

114 Laivaston vajoista, joita piirustuksissa kutsuttiin nimellä “sarai”, ei laivaston keskusarkiston piirustuskokoelmassa ole esitetty kuin rakennusten pohjakaava. Kymmenen sasenia pitkät ja neljä sasenia korkeat rakennukset oli pohjakaavan mukaan tehty pystyparrujen varaan rakennetuista seinistä. Seinämateriaali lienee ollut lauta. Samaan tapaan oli rakennettu myös pienemmät, neljä sasenia pitkät ja kolme sasenia leveät materiaalivarastot. Varastomakasiinille laivaston keskusarkiston piirustussarjassa esiintyy jälleen kaksi vaihtoehtoista ehdotusta: von Stempelin puinen, neliönmuotoinen ja aumakattoinen versio ja Saharovin vastaava pyramidikattoinen suunnitelma. Molemmat piirustuksen oli päivätty vuonna 1807. Tiedossani ei ole kumpi suunnitelmista toteutettiin. Joka tapauksessa venevajojen luona sijaitsi sekä varusvarasto että muona- ja tykistömakasiini. Niiden ohella alueella oli vanha ja uusi keittiö ja palokalustovaja. Ilmeisesti alueella oli lisäksi myös tervankeittämö. Laivaston upseerirakennuksista on vuodelta 1817 olevassa kartassa säilynyt rakennusten pohjakaavoja esittelevä piirustus. Kolmesta upseerirakennuksesta yksi oli pohjakaavaltaan uvolyyminen ja kaksi suorakaiteen muotoisia. U-volyyminen oli muissakin kartoissa esiintyvästä harvinaisesta pohjakaavastaan päätellen Tyysterniemessä sijaitsevan laivaston komentajan asunnon pohjakaava, kaksi muuta sopivat pohjakaavaltaan matruusikasarmilta pohjoiseen sijainneisiin rakennuksiin. Pienempien rakennusten pohjakaavat muistuttivat päälinnoituksen tykistön upseerien asuinrakennuksia. Isossa, esiupseerille tarkoitetussa rakennuksessa taas oli huoneet järjestetty linnoituksen insinööri- ja komendantintalon tapaan: sisäänkäynti ja pienemmät, keittiön ja palvelijoiden käytössä olleet huoneet olivat pihan puolelta ja suuremmat edustushuoneet olivat sarjassa julkisivun puolella. Upseerirakennuksista on myös säilynyt kiinnostava piirustus vuonna 1811 koulurakennukseksi ostetusta Viipurin esikaupungin eteläkulmassa sijainneesta vanhasta laivaston upseerirakennuksesta. Kaupunkirakenteen laidassa sijainneen rakennuksen julkisivukuva kertoo rakennuksen tontin olleen aidattu korkealla lauta-aidalla, jossa oli sekä ajo- että kulkuportti. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurin silmiinpistävin piirre oli korkea aumakatto. Saimaan laivasto toimi Lappeenrannassa Suomen sotaan asti, ja sen rakennukset jäivät sinne vielä sodan jälkeenkin. Rakennukset kuitenkin rappeutuivat nopeasti. Jo vuonna 1817 oli osa rakennuksista sortunut ja osa purettiin.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=