Lappeenrannan varuskuntahistoria

122 sotilasliikenteeseen ainoastaan kesäleirien aikoina, vaan ennen maailmansotaa ja sodan aikana suoritetut varustus- ja muut kuljetukset aiheuttivat ajoittain ruuhkan, joka jopa katkaisi ajoittain siviililiikenteen. Rautatie helpotti sotilaiden liikkeiden lisäksi myös kauppaa ja teollisuutta. Kaupungin vanhimmat teollisuuslaitokset olivat viinanpolttimoita. Myöhemmin perustettiin muun muassa puusepäntehdas, höyrymylly ja erilaisia pajoja. Saimaan kanavan avauduttua vuonna 1856 ja rautatien valmistuttua Lappeenrannan lähistölle sijoittui vuosisadan loppupuolella ja 1900-luvun alussa useita teollisuusyrityksiä. Useat niistä, muun muassa puunjalostusta harjoittava Kaukaan tehdas, sijoittuivat kaupungista itään Lauritsalaan. Vaikka teollisuuslaitokset eivät pyrkimyksistään huolimatta päässeet kaupungin alueelle, ne Castrénin mukaan vaikuttivat suuresti kaupungin tulevaan kehitykseen. Tehtaiden työväestö nimittäin asui suurimmaksi osaksi Lappeenrannan etelä- ja itäpuolelle muodostuneissa esikaupungeissa. Lappeenrannan tavoin kasvoivat 1880-luvulta lähtien myös muut Suomen kaupungit. Autonomian kauden lopussa ensimmäinen maailmansota rajoitti Lappeenrannan kaupankäyntiä monin tavoin. Castrénin mukaan kauppa Venäjän kanssa kuitenkin vilkastui ja Lappeenrantaan kohdistui monia hankintoja. Lappeenrannan väkiluku kasvoi pääosan 1800-lukua hyvin hitaasti. Vuodesta 1885 alkoi väkiluku kuitenkin kohota. Vuosisadan lopussa väkiluku nousi yli 2 000 ja 1910-luvulla yli 3 000 henkilön. Vaikka väkiluku pysyi muutamassa tuhannessa oli kaupunki kuitenkin monella alalla laajemman alueen keskus. Alueen laajuudesta saadaan summittainen käsitys siitä, että esimerkiksi 1890-luvun lopussa apteekkioikeuksia pohdittaessa Lappeenrannan ainoan apteekin vaikutuspiiriin katsottiin kuuluvan yli 34 000 henkeä. Siten kauempana lähialueesta asuville Lappeenranta oli Castrénin ilmausta käyttäen “kaupunki” eli paikka, josta tehtiin ostokset ja jossa kulutettiin myös muuten vapaaaikaa. Lappeenrannan väestö 1815–1920 vuosi lukumäärä 1815 235 1820 339 1825 415 1830 459 1835 567 1840 591 1845 592 1850 648 1855 720 1860 845 1865 738 1870 775 1875 731 1880 795 1885 907 1890 1923 1895 2026 1900 2014 1905 1893 1910 2450 1915 2889 1920 2892 Väkilukutiedot Liisa Castrénin Lappeenrannan historiasta, s. 299, 687. Luvut ovat todennäköisiä väkilukuja. Niissä ei ole mukana sotaväkeä eikä vankiloiden vankeja. Väkiluku ei kasvanut niinkään kohonneen syntyvyyden kuin muuttoliikkeen vuoksi. Castrénin mukaan muuttoliike Lappeenrannassa alkoi jo 1880-luvun alussa, tällöin kuitenkin kaksisuuntaisena. Vasta vuosina 1885–1900 tulomuutto ylitti poismuuton. Väkilukua kasvattivat Castrénin mukaan rautatien tulo ja rakuunarykmentin liepeillä saapunut lisäväki. Itse rykmentin miehet eivät kuitenkaan

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=