Lappeenrannan varuskuntahistoria

137 koristelematon. Kehruuhuoneelle luovutettuja tiloja lukuun ottamatta sotilasrakennuksia käytti varuskunta. Vuonna 1843 täällä oli vain Lappeenrannan invalidikomennuskunta pääkadun varrella sijaitsevissa kolmessa tiilisessä sotilaskasarmissa – linnoituksen ylätasanteen luoteisosan kasarmeja käytti kehruuhuone. Lähinnä Viipurin porttia sijainneessa tiilikasarmissa asui invalidikomennuskunnan naimatonta miehistöä yhteensä 198 miestä, keskimmäisessä kasarmissa 63 miestä, 19 vaimoa ja 23 lasta. Kolmannessa kasarmissa asui alipäällystöä sekä vaimoja ja lapsia. Keskusaukion pohjoisreunalla läntisessä upseeritalossa asui invalidikomennuskunnan päällikkö luutnantti Jakovleff. Hänen hallussaan oli kolme huonetta, keittiö ja palvelijahuone. Rakennuksen toisessa puoliskossa asui vänrikki Saveljev. Idempänä sijainneesta upseeritalosta oli puolet papin ja puolet muonavaraston tarkastajan hallussa. Insinööritalossa oli esikuntaupseeripuolella kirkonpalvelijan käytössä kaksi huonetta ja keittiö, valtion apteekkarilla yksi huone ja vanhemmalla välskärillä kolme huonetta. Yliupseeripuolella oli vänrikki Sokolevilla huone ja keittiö, vahdilla yksi huone, ja kaksi huonetta oli tyhjänä. Komendantin talon kahdeksasta huoneesta asui paikallismajuri neljässä. Lisäksi talossa oli kanslia, palvelusväen tila ja keittiö. Muut huoneet olivat tyhjillään. Viipurin portin vartio toimi päävartiona. Osa varastoista oli edelleen invalidikomennuskunnan varastoina. Harmaakiviset tykistön makasiinit luovutettiin vuonna 1819 muonahallinnolle. Toisessa oli kuitenkin edelleen tykistön varusteita ja toinen oli muonavarastona. 1800-luvun puolivälissä sotilaallinen toiminta Krimin sodan vuoksi lisääntyi, ja siksi linnoitukseen rakennettiin lisää majoitustilaa. Ainakin vuosina 1851 ja 1854 linnoitusta korjattiin, ja siksi muun muassa osa invalidikomennuskunnan perheellisistä asui kaupungissa. Castrénin mukaan linnoituksessa oli sodan kynnyksellä 1853 komendantin talo, neljä kasarmia, kaksi upseeritaloa, kaksi makasiinia, varushuone, keittiö ja päävartio. Vuonna 1854 rakennettiin kaksi jauhovarastoa ja sairaala. Seuraavana vuonna töitä jatkettiin ja niitä varten tuotiin Venäjältä työväkeä. Castrén mainitsee Lappeenrantaan talveksi 1854–1855 majoitettua tykistöä varten rakennetun kaupungin kustannuksella neljä työpajaa, talleja, leipomo-keittiön, varastosuojia tykeille ja vaunuille sekä paja. Rakennukset maksoivat 1000 hopearuplaa ja kaiketikin sijoitettiin linnoitukseen. Kesällä 1862 linnoituksessa asui paikallismajuri ja tykistön päällikkö omissa upseeritaloissaan. Invalidikomennuskunnan päällikön asunnossa majaili myös ortodoksisen kirkon kirkkoherra ja invalidien välskäri. Siihen oli sijoitettu myös apteekki. Yksi kasarmeista oli varattu perheellisille invalidikomennuskuntalaisille ja tykkimiehille, yksi kasarmi oli invalidikomennuskunnan miesten ja kaksi kasarmia tykkimiesten käytössä. Yhteen kasarmiin oli varattu tilaa ohi marssiville joukoille. Lisäksi alueella oli päävartio, sauna, talli ja varastoja. Linnoitukseen 1800-luvun loppupuolella tehtyjä rakennuksia kuvaava tiedossa oleva piirustusmateriaali on kovin puutteellinen. Joidenkin Suomessa säilyneiden piirustusten valossa voidaan kuitenkin pintapuolisesti tarkastella 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyneitä sotilasrakennuksia.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=