Lappeenrannan varuskuntahistoria

139 Uusista rakennuksista ulkoasultaan koruton sairaalan suorakaiteen muotoinen osa lienee rakennettu 1850-luvun töiden yhteydessä ja neliönmuotoinen osa vuoden 1879 jälkeen. Sairaalan ohella tärkeimmät uudet linnoituksen rakennukset olivat kaksi pitkittäin pääkadun varrella ollutta puista sotilaskasarmia, joista kumpikin on purettu, nykyisinkin käytössä oleva sotilaskasarmi tai ennemminkin parakki entistä komendantintaloa vastapäätä aukion toisella puolen sekä pääportin lähelle pääkadun varteen rakennettu upseeritalo. Knapaksen mukaan rakennettiin upseeriasunto pääkadun varteen vastapäätä Viipurin portin vartiota eli linnoituksen päävartiota todennäköisesti vuonna 1855 tai joka tapauksessa 1850-luvulla. Samaan aikaan lienee valmistunut sen palvelija- ja taloussiipi. Knapas arvelee rakennustoiminnan vilkastuneen Krimin sodan aiheutettua sotaväen uudelleenjärjestelyjä. Säilynyttä upseeriasuntoa Knapas luonnehtii osuvasti: “yksinkertaisen tyylikäs ja jatkaa ulkohahmoltaan linnoituksen melkein 100 vuotta aikaisemmin syntynyttä rakentamisperinnettä. Se muistuttaa suhteiltaan ja kattomuodoltaan erittäin paljon 1700-luvun upseerirakennuksia”. “Äksiisikentän” etelälaidalle aiottiin vuonna 1879 laaditun suunnitelmapiirustuksen mukaan kasarmia tai parakkia 120 miehelle. Sitä ei kuitenkaan tehty aukion etelä- vaan länsilaidalle. Parakki rakennettiin ilmeisesti heti 1880-luvun alussa. Knapas toteaa yksikerroksisen hirsirakennuksen edustavan 1800-luvun lopun koristeellista nikkarityyliä. Knapas toteaa linnoitukseen 1800-luvulla tehtyjen puurakennusten edustavan suomalaisten silmin selvimmin “venäläistä” rakennustapaa. Tyypillisinä yksityiskohtina hän mainitsee kasarmin pitsimäiset räystäslautaleikkaukset ja 1850-luvulla rakennetun upseeriasunnon piharakennuksen vuoraamattoman hirsipinnan. Linnoituksen insinööritalo määrättiin purettavaksi rappeutuneena ja palovaarallisena jo vuonna 1847. Se kuitenkin purettiin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Insinöörikomennuskunnan talon tilalle rakennettu kasarmi (merkitty insinöörijoukkojen pohjakartoissa numerolla 23) oli suorakaiteen muotoinen ja aumakattoinen hirsirakennus. Koristeaiheita oli muiden rakennusten tapaan vähän: koruttomien ikkunanpuitteiden ja räystäslistan ohella julkisivua jäsensi vain kuusi ikkunoiden välisiin vyöhykkeisiin sijoitettua pystyhirttä pultattuina seinän läpi kiinni sisäpuolella vastaavissa kohdissa oleviin hirsiin tukemaan lamasalvosta. Kasarmi mainittiin vuonna 1873 perheellisten sotilaiden asunnoksi. Nämä lienevät kuuluneet tykistöön, sillä vuonna 1881 laaditussa piirustuksessa talon mainittiin olevan tykistön kasarmi. Lähimpänä harmaakivisiä tykistömakasiineja sijainnut pitkä puukasarmi (merkitty insinöörijoukkojen kartoissa numerolla 21) oli vuonna 1900 laaditun pohjakaava- ja leikkauspiirustuksen mukaan suorakaiteen muotoinen. Rakennuksen pitkiä lamasalvettuja seinähirsiä tukivat viereisen tykistökasarmin tapaan molemmin puolin seinää pultatut pystyhirret. Sata vuotta linnoituksen lakkauduttua eli vuonna 1910 paikka toimi edelleen varuskunta-alueena ja sen kaupunkirakenne oli monista uusista ja puretuista vanhoista rakennuksista huolimatta edelleenkin monilta osin entisessä hahmossaan. Ympäristöä muutti eniten niemen länsirantaan rakennettu rautatie, jonka alle läntisimmät linnoituslaitteet jäivät. Erityisesti ylätasanteen luoteisosan korkean lauta-aidan erottama vankila-alue ja sinne kahden vanhan kivikasarmin väliin rakennettu korkea punatiilinen vankila poikkesivat aikaisemmasta kaupunkikuvasta. Jäljelle jäänyt varuskunta-alue täytti sentään valtaosan ylätasanteen pinta-alasta ja sen katuverkko, korttelirakenne ja rakennuskorkeus säilyi pitkälti vanhassa asussaan. Kivinen komendantintalo oli entisellä kaupunkirakenteen kannalta tärkeällä paikalla pääkatujen risteyskohdassa. Se toimi nyt kuitenkin upseerikerhona. Sen edustalla kadun toisella puolella oli aiempaan tapaan “äksiisiaukio“ – vuoden 1910 kartan mukaan kuitenkin mahdollisesti kadun puolelta aidattu. Aiemmasta poiketen nyt oli aukion länsilaitaa sulkemaan rakennettu uusi koko aukion levyinen kasarmi. Aukion eteläreunan sulki entiseen tapaan pohjoisin pääkadun kivikasarmeista. Muut kaksi kivirakennusta säilyivät edelleen pääkadun varressa, ja niitä vastapäätä kohosi linnoituksen ortodoksinen kirkko sotilasrakennusten yläpuolelle. Corps de garde toimi edelleen vartiorakennuksena vallien välistä linnoitukseen johtavan portin kohdalla. Eteläosaan oli kuitenkin tehty aiemmin aukioksi jätettyyn tilaan joitakin uusia rakennuksia. Päävartion ja tiilikasarmien välissä oli kaksi isoa muonavarastoa (vuosien 1908–1910 välisenä aikana), käymälä ja pääkadun varteen palokalustovaja. Kadun toiselta puolelta oli purettu vinottain sijainnut varasto ja sen tilalle oli rakennettu pitkä upseeri

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=