Lappeenrannan varuskuntahistoria

148 puomein ja rautasalvoin, kivääritelineiden paikkaa niissä tuli siirtää keskelle varastoa kylmältä ulkoseinältä, jossa kiväärit helposti ruostuivat. Komppanioiden kellareihin kertyi vettä ja käymälät olivat yleensä liian lähellä miehistöparakkia, muutenkin epäkäytännöllisiä ja hankalasti puhtaana pidettäviä. Artelleihin rakennettiin useissa komppanioissa jälkikäteen lautaseinät. Myös rakennuksen maapohja laudoitettiin, kivettiin, asfaltoitiin tai betonoitiin. Varusvarastojen ikkunoihin laitettiin rautaristikot. Saunat oli aluksi tarkoitettu vain miehistölle ja aliupseereille, mutta myöhemmin niihin lisättiin erillinen osasto upseerille. Vuodelle 1886 varattiin reservikomppaniain parakkien korjauksiin vielä joitakin tuhansia markkoja aluetta kohden. Lappeenrannassa summa nousi 3 508 markkaan. Vuonna 1888 korjattiin reservikomppanioiden tiloja enää 465 markalla. Suomen reserviparakit maksoivat yhteensä 2 146 540 markkaa. Reservikomppanioiden alueille saatettiin – kuten Saarinen on osoittanut Hämeen tarkka-ampujien reservikomppanioiden osalla tapahtuneen – rakentaa myös muita, “komppanian toimesta rakennettuja” tiloja. Ainakin Hämeen reservipiirissä rakennettiin kahvilarakennuksia eli lähinnä sotilaskodin edeltäjinä pidettäviä tiloja, komppanian päälliköiden käyttöön rakennettuja pesuloita, rengin asuntoja ja ainakin Oriveden ja Saarijärven komppanioissa avonainen kahdeksankulmainen paviljonki, jossa miehistö piti tanssiaisia. Lappeenrannassa lisärakennuksia ei tehty – kaikitenkin tarvittavat palvelut olivat saatavilla lähikaupungista tai hiukan reservikomppanian jälkeen valmistuneelta leirialueelta. Komppanioiden rakennuksista ainoastaan päällystön asunnot ja sairaala vuorattiin laudalla ja maalattiin öljyvärillä. Muut rakennukset maalattiin ainakin useimmissa komppanioissa punamullalla. Reservikasarmien ympäristö oli useimmiten hyvin hoidettu, ja alueelle istutettiin puistoja tai puutarhoja. Vuonna 1901 verrattiinkin 18 vuotta toimineita reservikomppanioita “pieniksi keitaiksi autiomaissa”, jotka tiettävästi antoivat ainakin istutusvirikkeitä naapuristoonsa ja myös reservimiesten kotiseuduille. 9.5.3 Lappeenrannan komppanian alue ja rakennukset Lappeenrannassa ei suomalaisilla joukoilla ollut ennen reservikomppanioiden perustamista varsinaisia niille nimettyjä rakennuksia. 1870-luvulla senaatin sotilastoimituskunta piti suomalaisen sotaväen käyttämien sotilasrakennusten määrää vähäisenä. Lappeenrantaan harjoituksiin tuleville suomalaisjoukoille ostettiin paroni von Kothenin aikana vuonna 1855 1 000 hopearuplalla ns. teatteritalo paikalliselta omistajalta tohtori Dammertilta. Siinä oli kaksi erikokoista puurakennusta ja sen sai vuonna 1856 perustettu suomalainen 9. tarkka-ampujapataljoona käyttöönsä. Lisäksi venäläisten vuonna 1854 tai 1855 rakentama suuri varuste- ja rehuvarasto lahjoitettiin vuonna 1861 9. pataljoonalle. Vuonna 1872 myytiin molemmat rakennukset Suomen sotaväelle 792 markalla. Lappeenrannan reservikomppanian alue lunastettiin Lappeenrannan kaupungin omistamasta Lappeen pitäjän Mustolan kylän tilasta. Siitä lohkaistiin reservikomppaniaa varten vajaat kymmenen tynnyrinalaa ampumaradaksi ja harjoituskenäksi sekä parakkeja varten lähes yhtä paljon. Tilasta hankittiin tarvittavien laajennusten jälkeen yhteensä 20,661 tynnyrinalaa maata. Reservikomppanian ampumarata ja harjoituskenttä oli aiemmin toiminut venäläisen sotaväen ampumaratana. Kaupunki oli saanut siitä vuotuisen 200 markan korvauksen. Nyt se tarjosi harjoitusrataa ja ampumapaikkaa ilmaiseksi reservikomppanialle. Viipurin läänin reservikomppanioiden sijoituspaikat tutkivat everstit Palin ja Boxström. Lappeenrannan sijoituspaikan valitsi vuonna 1882 eversti Boxström. Hän selitti suunnitellun reservikomppanian alueen sijaitsevan Lappeenrannasta lounaaseen puolentoista virstan päässä Haminan maantien pohjoispuolella. Aiemmin oli siinä hänen mukaansa ollut Viipurin ruotupataljoonan parakkeja. Reservikomppanian rakennukset tuli esikuntapäällikön mielestä sijoittaa yhdensuuntaisesti rantaviivan kanssa. Alueen maaperä oli kovaa ja hiekkaista; juomavesi ja uimapaikka olivat lähellä. Parakkien läheisyydessä pystyttäisiin pitämään yksinkertaisempaa koulutusta, mutta komppanian isommat harjoitukset tulisi pitää leirikentällä, joka oli virstan päässä alueelta.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=