Lappeenrannan varuskuntahistoria

150 harjoituskenttää ja ampumarataa. Tämä Boxströmin ehdottama alue sijaitsi Neoviuksen ja Ahrenbergin mukaan aivan kaupungin lähellä leirikentällä. Noin 10 tynnyrinalan alue sopi tarkoitukseensa mainiosti,ja siellä oli jo valmiiksi rakennettuina ampumavallit. Ruutikellari sijoitettaisiin 650 kyynärän päähän ampumavalleista. Ampumarataa käyttivät myös Lappeenrantaan sijoitetut venäläiset joukot harjoituskenttänä ja ampumaratana keväisin ennen joukkojen siirtoa kesäleirille. Reservikomppanioiden rakennustyöt käynnistyivät jo samana talvena. Lappeenrannassa työtä valvoi arkkitehti Ivar Aminoff. Rakennusmestarina toimi A. Lillqvist ja urakoitsijana F. Smirnoff. Viborgsbladet raportoi kesällä 1883 reservikomppanioiden rakennustöiden edistymisestä. Sen mukaan säädyt olivat edellisen vuoden valtiopäivillä päättäneet kutsua jo vuonna 1883 reserviläisiä harjoituksiin. Lehti piti aikataulua liian tiukkana. Millään ei ehdittäisi tehdä taloudellisia valmisteluja, ja reservikomppanioiden rakennukset pitäisi saada valmiiksi 1.7. mennessä – asukkaat tulisivat jo 6. heinäkuuta. Eri puolille maata oli vajaassa viidessä kuukaudessa saatu aikaan 32 parakkikokonaisuutta, joihin ruutihuone mukaan lukien tuli kuhunkin 12 rakennusta. Yhteensä niitä tuli siis olemaan 384. Niistä viiden rakennuksen rakenne olisi Viborgsbladetin mukaan paaluista ja laudoista, ja suuremmat rakennukset tehtäisiin lamasalvetuista hirsistä, joiden välit tilkittäisiin hyvin. Rakennuksista oli kesäkuun ensimmäiseen päivään 1883 mennessä määrä olla valmiina joidenkin alueilla vain kuusi 12 rakennuksesta. Monin paikoin oli kuitenkin pystytetty kaikki rakennukset kerralla. Viipurin läänin reservikasarmit rakennettiin Sortavalaan, Rautjärven Miettilään, Muolaan Kyyrölään, Taavettiin ja Lappeenrantaan. Kyyrölää lukuun ottamatta työt edistyivät rivakasti, Taavetissa rakennukset valmistuivat jo ennen juhannusta. Viborgsbladet tiesi rakennuskustannusten ylittäneen Taavettia ja Lappeenrantaa lukuun ottamatta lähes kaikkialla ylihallituksen laskemat kustannusarviot. Taavetissa ja Lappeenrannassa olivat urakoitsijat ottaneet työn muutaman sata markkaa alle kustannusehdotuksen. Syksyllä 1883 kenraaliluutnantti Oker-Blom tarkasti Lappeenrannan reservikomppanian rakennustyömaan. Hän havaitsi rakennustyössä puutteita ja vaadittiin työn valvojalta arkkitehti Ivar Aminoffilta selvitystä. Aminoff lähetti selvityskirjeen yleisten rakennusten ylihallitukselle 4.10. 1883 ja kertoi, ettei ehtinyt Viipurin vankilan rakennustöiden vuoksi käydä parakkityömaalla kuin kerran tai kaksi kuukaudessa. Hän lisäsi reservikomppanian päällikön majuri von Herzenin ja kenttävääpeli Sirénin valittaneen, että alipäällystön uuni oli rakennettu vastoin piirustuksia. Lisäksi oli muitakin vikoja; muun muassa käymälän sijainti ei tyydyttänyt. Aminoff vastasi, ettei hän ollut muiden virkavelvollisuuksiensa vuoksi voinut käydä paikalla, ja lisäsi lauseen, joka valottaa muutenkin Aminoffin roolia tässä tehtävässä:”För öfrigt utstakades byggnaderne icke af mig utan af arkitekten J. Ahrenberg och öfverstelöjtnanten Neovius, hvilka för Wiborgs län haft sig detta uppdrag ombetrodt och endast byggnadernas läge och dimensioner kontrollerades af undertecknad i enlighet med situations planen”. Aminoff siis vain valvoi alueen rakentamista Ahrenbergin ja Neoviuksen karttasuunnitelman mukaan. Aminoffin selvitys ilmeisestikin riitti ylihallitukselle, sillä hänelle ei koitunut syytöksistä mitään seuraamuksia. Myöhäissyksyllä 1883 Ivar Aminoff ilmoitti ylihallitukseen Lappeenrannan reserviparakkien olevan valmiina lopputarkastukseen. Ylihallitus ilmoitti 14.12.1883 sotilastoimituskunnalle lähettävänsä tarkastukseen ylimääräisen arkkitehdin Jacob Ahrenbergin. Vastavalmistuneet rakennukset tarkastettiin lopulta 9.–10. tammikuuta 1884. Reservikasarmi sijoitettiin siis Saimaan rantaan. Paikka sijaitsi samalla tavoin kaupungista lounaaseen kuin aiemmat Saimaan laivaston rakennukset. Reservimiesten parakit olivat vain jonkin verran kauempana kaupungista. Arkkitehti M. Schjerfbeckin ylihallituksessa vuonna 1882 laatiman normaalisijoituskartan mukaan rakennukset olisi tullut sijoittaa suorakaiteen muotoiselle, 270 x 190 kyynärän laajuiselle alueelle. Normaalisuunnitelma määräsi alueen keskelle rakennuksista suurimmat – miehistöparakin ja artellin. Näiden toiselle sivustalle olisi jätetty avoin reservimiesten harjoitus- ja järjestäytymistila, tämän pienen aukion toiselle puolelle aidan viereen sijoitettu arestihuone ja käymälä. Miehistöparakin ja artellin toisella puolella, mallisijoituskartassa järven puolella, olivat päällystön asunnot, komppanian päällikön talo aivan aidassa kiinni ja sen edessä ikään kuin siipirakennuksina varusvarasto ja aliupseeriasunto. Suorakaiteen muotoisen alueen toisessa päässä sijaitsi ulkohuone ja ruokavarasto ja toisessa päässä, mallikartan mukaan veden puolella, pesu- ja pyykkitupa sekä sairaala. Lappeenrannassa eivät maaston korkeuserotkaan sallineet soveltaa valmista mallia. Aivan Saimaan

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=