Lappeenrannan varuskuntahistoria

153 Lappeenrannan reservikomppanian päällikön majuri von Herzenin pyynnöstä tehtiin upseeritaloon eräitä mallipiirustuksesta poikkeavia muutoksia. Komentajanasunnossa ruokasalin eli ison kansliahuoneen veranta siirrettiin toiselle puolen taloa, josta oli kauniimpi näköala. Lisäksi ikkunoiden sijaintia muutettiin ja talolle tehtiin erillinen käymälä. Myös alipäällystön hirsinen asunto(D) oli talviasuttava. Lähes neliön muotoisessa satulakattoisessa rakennuksessa olivat komppanian vääpelin ja varusmestarin asunnot. Molemmissa oli huone ja keittiö. Lisäksi keittiöiden väliin oli tehty leivintupa, jonka vierestä johtivat portaat ullakolle. Keittiöiden ja leipomon alla olivat asuntojen isot kellarit. Rakennuksen asuntoihin käytiin päädyistä, joihin oli upseeriasuntolan keittiöpäädyn tapaan rakennettu kylmät porstuat. Rakennus oli vuorattu vaakalaudalla. Porstuat ja ullakon vinoikkunallinen pääty olivat pystylautaa. Ulkorakennuksen (E) toisessa päässä oli kaksi puuvajaa. Keskellä oli vaunuvaja, portaiden päässä upseerien ja aliupseerien käymälät sekä eläinsuoja. Muonavarasto (rakennus F) oli yksinkertainen rakennus, jossa oli iso kellari. Keskellä rakennusta oli kellarin ilmanvaihtotorvi, jonka hattu kohosi satulakaton yläpuolelle. Varusvarasto (rakennus G) oli yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen ja satulakattoinen hirsirakennus. Siihen päästiin sisään päädyistä. Rakennuksen keskellä kulki käytävä, jonka molemmilla puolin sijaitsivat varusteiden säilytyshyllyt kahdessa kerroksessa. Rakennuksen keskeltä oli lisäksi portaat korkeaan ikkunalliseen ullakkokerrokseen, jossa hyllyt oli järjestetty samalla tavalla kuin alakerrassakin. Rantaan sijoitettu uloslämpiävä sauna (rakennus H) käsitti eteis-pesuhuoneen, jossa oli muuripata veden lämmitystä varten, ja varsinaisen löylyhuoneen, johon tultiin eteisestä kiukaan molemmilta sivuilta. Sairaala (J) oli suorakaidepohjainen ja satulakattoinen rakennus, jonka iso ullakkokerros korotti sen yleishahmoa. Vaakalaudoitetun rakennuksen toiseen päätyyn oli sijoitettu vuoteet kuudelle potilaalle. Keskellä oli eteinen ja keittiö, toisessa päädyssä ullakon portaiden lisäksi vastaanottohuone. Ullakko oli jaettu kahteen huonetilaan. Muista rakennuksista hiukan sivummalle sijoitettu käymälä (K) oli pulpettikattoinen, 20-paikkainen ja neljällä ilmanvaihtoputkella varustettu laitos. Toisessa päässä sijaitsi pisoaari. Aliupseereille oli oma osasto. Arestirakennus (L) oli varusvaraston tapaan suorakaiteen muotoinen, hirsinen ja satulakattoinen talo. Siinä oli kuitenkin otettu käyttötarkoitus huomioon vahvistamalla kattoa ja lattiaa. Pohjakaava käsitti viisi selliä, joiden välissä kulki keskikäytävä. Neljä selleistä oli yksittäissellejä ja yksi kiinteistä lavereista päätellen kolmen hengen selli. Lavereiden lisäksi selleihin oli piirustuksen mukaan sijoitettu jakkarat ja seinään kiinnitetty pöytätaso. Rakennuksen ullakolle toi valoa vinoikkuna ja selleihin rakennuksen päätyihin sijoitetut kolme kalterillista ikkunaa. Pitkillä sivuilla ei ollut ikkunoita, mutta keskikäytävään avautui ovi molemmilta puolin rakennusta. Reservikomppanian rakennuksiin kuului lisäksi ampumakentän lähistölle sijoitettu pieni puinen ruutivarasto. Komppanian hirsirakennuksista ainakin osa vuorattiin ulkoa laudoilla. Tämä lykkäytyi kuitenkin muutaman vuoden, sillä vuonna 1896 komppanian päällikkö mainitsi upseeritalon saaneen laudoituksen kymmenen vuotta aikaisemmin eli vuonna 1886. Sairaala taas määrättiin laudoitettavaksi höyläämättömällä laudalla vuoden 1897 korjaustöiden yhteydessä. Vuonna 1885 maalattiin kaikki rakennukset paitsi upseeritaloa ja alipäällystön asuntolaa. Seinät vedettiin punavärillä, kulmalaudat sekä ikkunoiden ja ovien puitteet maalattiin valkoisiksi. Samalla maalattiin myös aluetta ympäröivä säleaita maantien puolelta – sekin punaiseksi. Päällystön rakennukset maalattiin ilmeisesti laudoittamisen jälkeen. Rakennusten katoista oli ainakin vuonna 1896 upseeriasuntolan pärekattokin maalattu punaisella “kompositiovärillä”. Kasarmialueelle istutettiin toiminnan päästyä alkuun ja rakennusten valmistuttua runsaasti kasveja. Upseeritalon ja maantien väliin tehtiin nurmikko ja istutettiin pensaita ja ruusuja. Pääsisäänkäynnin kohdalla jatkettiin terassia täyttämällä maata noin yhdeksän kyynärän alalta. Tähän istutettiin kukkia. Rakennuksen järvenpuoleiselle sivulle istutettiin orapihlaja-aita ja rakennukselta rantaan tehtiin

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=