Lappeenrannan varuskuntahistoria

161 vasta seuraavana vuonna. Rakennuksista muutettiin vielä käymälöitä, sillä Suomen päällikköhallituksen ylilääkäri Winter ei pitänyt leirille suunniteltua käymäläjärjestelmää tarpeeksi hygieenisenä, se kun käsitti vanhan tavan mukaan lähinnä maahan kaivettavan kuopan, joka myöhemmin peitettiin. Sotilastoimituskunta antoikin ylihallitukselle vielä 9.4. 1884 laadittavaksi uudet suunnitelmapiirustukset leirialueelle rakennettavista yksinkertaisista käymälöistä, jotka voitiin tyhjentää. Pataljoonankohtaiset käymälät tuli rakentaa laudoista. Ylihallitus laati piirustukset ja lähetti ne senaattiin kesäkuun kolmantena 1884. Senaatti hyväksyi ylihallituksen tekemät piirustukset ja alustavat kustannusehdotukset 16. heinäkuuta 1884. Jokaiselle pataljoonalle tuli upseerien keittiö ja ruokasali, artellikeittiö varastotiloineen, varusvarasto/ kanslia, upseerien käymälä, miehistön käymälä ja tallikatos varastoineen. Kaikille yhteiseksi tuli vartiorakennus ja ruutivarasto. Rakennuskustannukset nousivat 115 025 markkaan tai 25 %:n korotuksin 142 531 markkaan. Ylihallitus määrättiin vielä tekemään lopulliset piirustukset ja kustannusarviot. Se sai ne valmiiksi 2.10.1884 mennessä. Sotilastoimituskunta esitti, että senaatti hyväksyisi ylihallituksen ensimmäisen vaihtoehdon piirustukset pienin korjauksin. Kustannuksissa tuli edelleen tinkiä. Leirirakennukset tuli saada valmiiksi 1.6.1885 mennessä. Ylihallituksen ensimmäisen arkkitehdin Deckerin laatimassa suunnitelmassa piirustuksia oli yhteensä yhdeksän planssia, ja kustannusarvio nousi 123 225 markkaan, tai kun laskettiin 25 % nousseet kustannukset, yhteensä 152 000 markkaan. Rakennusmateriaaliksi seiniin ylihallitus esitti edelleen halkaistuja hirsiä niiden edullisuuden vuoksi. Piirustusten lopullisen hyväksymisen jälkeen päästiin rakentamisen alkuun marraskuussa 1884. Ylihallitus ilmoitti sotilastoimituskunnalle 18.11.1884, että leirialueen rakennusten kustannusarvio oli 152 781 markkaa. Rakennukset urakoisivat rakennusmestarit J.G. ja A. Wiklund. Puutavara saataisiin leirikentäksi raivatulta alueelta. Ylihallitus ehdotti, että työn ajan alueella asuisi arkkitehti valvomassa sitä kymmenen markan päiväkorvauksin. Tehtävään ehdotettiin Waldemar Backmanssonia. Ylihallitus perusteli ehdotustaan sillä, että Backmansson valvoi parhaillaan leirikentän raivausta, oli johtanut aiemminkin parakkien rakennustöitä (Turun ja Porin läänissä) ja johti Lappeenrannan vankilan uudisrakennusta. Ylihallituksen mukaan Backmansson kävisi ainakin kahdesti viikossa parakkien rakennuspaikalla. Veljekset Wiklund Viipurista urakoi rakennukset, mutta valvojana toimi Backmanssonin sijasta arkkitehti Leander Ikonen. Backmansson taas piti lopputarkastuksen. Lappeenrannan leirialueelle laadittiin talvella 1884–1885 Theodor Deckerin laatiman lopullisen, 30 syyskuuta 1884 päiväämän kustannusarvion mukaan seuraavat rakennukset:

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=