Lappeenrannan varuskuntahistoria

166 huonetta. Säilyneiden piirustusten mukaan parakit olivat T-volyymista päävartiota lukuun ottamatta suorakaiteen muotoisia ja satulakattoisia. Ikkunoissa oli lautapuitteet. Jatkamalla puitelautoja kulmissa oli ainakin piirustusten mukaan muovattu ikkunakulmiin puitelautojen apilaa muistuttava koristeaihe. Ullakkokerrosten ikkunat olivat rombin muotoisia. Rakennusten seinät oli lamasalvettu sivuseinien räystään tasolle asti, ja ullakkokerros oli päädyissä vuorattu pystylaudoituksella. Rakennuksien kulmiin oli lyöty pystylaudat. Pohjakaavan mukaan varushuoneen toisessa päädyssä sijaitsi kaksihuoneinen kanslia ja väliseinän takana rakennuksen pituisin hyllyin sisustettu varasto. Keittiön päädyissä sijaitsi kolme identtistä varasto- ja majoitushuonetta. Keskiosa oli avoin, paalujen varassa seisova rakenne, jonka keskellä sijaitsi nelipatainen tulisija. Miehistön ruokakatoksessa oli poikittain rahit ja pöydät, ja keskelle jätettiin läpikulkukäytävä. Tallin pilttuissa hevoset seisoivat turvat vastakkain rakennuksen keskellä. Molempiin päätyihin rakennettiin varasto- ja muita tiloja. Päävartiossa T-volyymisen pohjakaavan lävisti pitkän sakaran päädyn oviaukosta alkava keskikäytävä. Sen varrella oli kuusi yksinäisselliä. T:n yläsakarassa oli käytävän jatkona vartiohuone ja sen molemmilla puolin isommat arestihuoneet. Ruutivarasto oli jaettu kahteen erilliseen ikkunattomaan huoneeseen. Jääkellari oli maahan kaivettu ja alaosastaan kivimuurattu pieni varastotila. Kruunun rakentamien tilojen lisäksi teettivät upseerit Lappeenrannassa itselleen jo vuoden 1885 leirille rakennuksia. Niistä ei liene säilynyt piirustuksia. Hieman myöhemmin mainitaan kuitenkin jotakin rakennuksista ja niiden ympäristöstä. Laatokka-lehden mukaan upseerit teettivät talvella 1888 metsään “sieviä, huvilan tapaan rakennettuja upseerien kesäasuntoja puusta”. Muutenkin alueen ulkonäkö muuttui kesän 1888 leiriin mennessä: leirin metsäosuutta siistittiin edelleen, sinne istutettiin kukkia, ja polkuja kiemurteli kukkapenkkien ohi. Istutuksia tehtiin etenkin upseerien asuinrakennusten ja keisaripaviljongin ympärille, ja kesällä 1888 tehtiin keisaripaviljongin oikealle laidalle vielä puinen soittolava. Myös leirin takalinjan molemmin puolin istutettiin pensaita, jotka kasvoivat jo kesällä 1888 rehevinä. Linja – siis tie tai katu – oli myös aidattu. Aita maalattiin vihreäksi, tolpanpäät valkoisiksi. Leiripaikkaa pidettiin kauniina; muun muassa Turun Lehden kirjeenvaihtaja yltyi vuoden 1888 harjoitusten aikana ylistämään leiriä seuraavasti: “Meidän leiripaikkamme on niin kaunis, että tuskin mikään paikka vetää sille vertoja! Teltat seisovat ihanassa männikössä, jotka monen väriseltä välähtelevät puitten joukosta, ja nurmi itse on mitä ihanin.” Lappeenrannan leiripaikkaa pidettiin terveellisenä, sillä siinä oli kolmella puolella havumetsää, se sijaitsi korkealla ja oli maastoltaan kuivaa. Olipa Hämeen Sanomien edustaja kuullut vanhempien upseereitten vuonna 1885 sanovan leirin olevan parhaimpia Euroopassa. Vuoden 1888 leirille laajennettiin myös ampumarataa. Leiripaikalla käytettiin vuoden 1885 harjoitusten aikana sinne kaivettuja kaivoja. Sitten ne hylättiin kolmeksi vuodeksi, ja vuoden 1888 leirin alussa ne oli tyhjennettävä, jotta puhdas vesi virtaisi niihin. Vesi oli huonoa, ja sitä oli tuotava kaupungin kaivoista. Kaupungininsinööri ehdottikin jo vuonna 1888 leirin liittämistä vesijohtoon. Vuoden 1890 syksyllä aluetta laajennettiin. Kaupunkiin määrättiin raivaustöihin lähinnä puustoa poistamaan 500 miestä tarkka-ampujapataljoonista. 1890-luvun puolivälissä rakennettiin leirille uusi ampumarata, johon lunastettiin maita Ihalaisten, Lavolan ja Vihtolan kylistä. Alueen mittasi 4. elokuuta 1895 varamaanmittari Axel Holmström. 1890-luvun alussa leirialueella oli keisaripaviljongin, upseerien omien asuntojen, joidenkin kauppakojujen ja vastaavien rakennusten lisäksi erikseen jokaiselle yhdeksälle suomalaiselle pataljoonalle tehdyt rakennukset. RAKENNUS RAKENNUSVUOSI Upseerien ruokasali 1885 Kansliaparakki 1885 Varusvarasto 1885 Miehistön ruokala 1885 Tallikatos 1885 Käymälät 1885

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=