Lappeenrannan varuskuntahistoria

167 Lisäksi oli yhteiseksi yhdeksälle pataljoonalle rakennettu RAKENNUS RAKENNUSVUOSI Arestirakennus 1885 Ruutimakasiini 1885 Ruutimakas. vartiorak. 1891 Leirivahdin rakennus 1885 Sairaala ja talousrak. 1888 Leirirakennusten arvon laskettiin olevan yhteensä 156 979 markkaa. 1890-luvulla rakennuksia ainoastaan korjattiin. 30.6.1893 päivätty kustannuslaskelma kertoo leirialueen kaivoa uusitun. Siihen rakennettiin uusi suojus, jonka katto tehtiin asfaltista ja seinät slammattiin. Kaivosta uusittiin lahonneet hirret. Vuonna 1894 korjattiin Oulun pataljoonan upseerien ruokailuparakki, vuonna 1897 ruutikellari ja siihen kuuluva vartiotupa ja seuraavana vuonna korjattiin edelleen leirirakennuksia. Leirialueen rakennuksia ja alueen esineellistä ympäristöä valaisee vielä vuodelta 1902 säilynyt irtaimistoluettelo. Tällöin suomalaiset tarkka-ampujapataljoonat oli jo lakkautettu. Leirirakennukset olivat kuitenkin edelleen jäljellä leirikankaalla, ja leirivahti M. Suoninen inventoi toukokuun puolivälissä alueen rakennuksissa olleen Suomen valtion omaisuuden. Esimerkiksi Uudenmaan pataljoonan kansliassa oli kuusi pöytää, seitsemän tuolia, seinähyllyjä, puinen naulakko ja penkki. Varusvarastossa säilytettiin vain lautoja; artellissa oli 28 ruokapöytää ja 60 penkkiä. Tallin varastohuoneissa säilytettiin pesutelineiden ja saavien lisäksi kuistien kaihtimia, viikatteita ja vaatenaulakoita. Muiden pataljoonien tiloissa oli edellä mainittujen tavaroiden lisäksi lippuja, lipputankoja, voimisteluteline, jonka Suoninen erityisesti mainitsi olevan hyppäämistä varten, kivääritelineitä, telttapaaluja, saarnastuoli, puusänkyjä, suihkulaite, signaalilippuja, maalitauluja, verhoja, lamppuja ja erilaisia palovarusteita. Sotilaat asuivat leirillä teltoissa. Ne oli sijoitettu leirikentän laidalle kaupungin puoleisesta laidasta lähtien järjestyksessä Suomen kaarti, 1. Uudenmaan pataljoona ja 2. Turun pataljoona. Nämä kolme pataljoonaa sijaitsivat samassa linjassa. Sen jälkeen oli hiukan eri suuntaan lähtevään linjaan sijoitettu loput kuusi tarkka-ampujapataljoonaa: 3. Vaasan, 4. Oulun, 5. Kuopion, 6. Mikkelin, 7. Hämeenlinnan ja 8. Viipurin pataljoonat. Telttojen lukumäärä vaihteli kussakin pataljoonassa viidenkymmenen molemmin puolin. Esimerkiksi Kaartin pataljoonan korttelissa oli vuoden 1885 leirillä 57 telttaa. Leirin mittasuhteita kuvaa kauimmaisen eli Viipurin pataljoonan telttojen sijainti leirin viimeisinä,

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=