Lappeenrannan varuskuntahistoria

18 Edellä mainitut toiminnot edellyttivät Lappeenrannassa olevan tietyn määrän väkeä ja rakennuksia. Lappeenranta ei siis isonvihan aikana ainakaan autioitunut, vaan vaikuttaa siltä, että paikka hiljaiselon jälkeen siirtyi kaupunkitoimintojen kasvun kauteen. Miehityksen jälkeen vuonna 1721 Lappeenranta siirtyi jälleen Ruotsin alaisuuteen ja kaupunkia alettiin linnoittaa. 2.4 Sotilaat 1600-luvun kaupungissa Lappeenranta ei ensimmäisellä kaupunkikaudellaan 1600-luvulla ollut vielä linnoituskaupunki eikä siellä myöskään ollut varsinaista varuskuntaa. Sotaväen kanssa maa- ja vesireittien risteyskohdassa ja rajamaakunnassa sijainnut Lappeenranta joutui kuitenkin jo varhain tekemisiin. Ensimmäiset asiakirjoihin jääneet tiedot sotaväestä Lappeenrannassa ovat jo ennen kaupunkivaihetta vuodelta 1623, jolloin käskynhaltija lähetti Lappeen markkinoille 20 sotamiestä pitämään yllä järjestystä. 1600luvun jälkipuolella Lappeenrannassa vieraili yhä useammin sotilaita. Kaupungin ohi marssi runsaasti sotilasosastoja jotka usein leiriytyivät kaupungissa ja sen läheisyydessä. Kaupungissa pidettiin myös useita sotaväen kokouksia ja katselmuksia. Lappeenrannassa asui muiden kaupunkilaisten joukossa myös sotilaita. Sotilaat olivat ratsumiehiä tai rakuunoita; useimmat lienevät kuuluneet Viipurin läänin rakuunoihin. Rakuunarykmentillä oli ollut kaupungin läheisyydessä sotilasmaakirjaan kuuluvia tiloja. Rakuunat eivät kuitenkaan muodostaneet varsinaista varuskuntaa, vaan olivat lähinnä muiden kaupunkilaisten – porvareiden, ajomiesten, työmiesten, kirvesmiesten, palkollisten, kalastajien ja harvojen virkamiesten – kiusana. Erityisesti kaupunkilaisia harmitti, että kaupungissa vakituisesti asuvien sotilaiden ei muiden tapaan tarvinnut maksaa veroa, etenkin kun jotkut sotilaat olivat ostaneet kaupungista tontin ja talon sekä harjoittivat tuottoisaa oluen ja paloviinan myyntiäkin. Periaatteessa sotilailla oli kuitenkin palkkatilansa, joista heidän tuli saada laillinen elantonsa. Lappeenrannassa asuneista suurvaltakauden sotilaista on säilynyt vain raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin sisältyviä hajatietoja. Niiden mukaan Lappeenrannassa asuivat ja vierailivat ainakin ajoittain 1600-luvun loppupuolella rakuunarykmentin kapteeni Fredrik von Harrigenin komppanian luutnantti Christoffer Hindrich Horn, kornetti Gerhardt Hendrich Kuhlman, vääpeli Pertti Nykäinen, korpraali Henrich Michellsson, rykmentin kirjuri Anders Göransson, ratsumies Heikki Matinpoika Hatara, ratsuväen signalisti Yrjö Myllärinen ja sotamies Mikko Mikonpoika Jurvainen. Sotaväen katselmukset, joihin osallistui rakuunoita ja jalkaväkeä, olivat Lappeenrannassa monipäiväinen ja säännöllinen, ilmeisesti jopa vuotuinen tapahtuma. Katselmukset liittyivät Suomen rooliin 1600-luvun suurvallan Ruotsi‑Suomen armeijan täydennysalueena. Lappeenrannan ympäristön väestö antoi siten osansa muualla Euroopassa taistelevaan armeijaan. Värväystoimintaa on käsitelty rakuunoiden osalta esimerkiksi Karl Grotenfeltin tutkimuksissa. Lappeenrannan seutua kosketti jo ennen kaupunkioikeuksien saamista vuosina 1644 ja 1645 aloitettu rakuunarykmentin värvääminen. Keväällä 1645 oli saatu kokoon jo osa komppanioista, joista ensimmäisessä, everstiluutnantti Ridderin komppaniassa, oli Lapvedeltä 34 miestä. Yhteensä rykmenttiin tuli koottavaksi kahdeksan komppaniaa. 1650-luvun alussa rykmentin eli Fabian Berndesin komentaman Viipurin rakuunarykmentin vahvuus nousi yli 1100 miehen, näistä Lapvedeltä oli yhteensä 77 miestä. Rakuunarykmentti siirrettiin Puolaan vuonna 1655. Sitä ennen kuitenkin rykmentin toiselle, everstiluutnantti Ridderin johtamalle eskadroonalle suoritettiin katselmus Lappeenrannassa 25.4.1655. Rykmentti kärsi sodassa pahoja tappioita mutta siihen värvättiin jälleen uusia miehiä. Lappeenrannassa pidettiin harjoitusten yhteydessä rykmentin katselmus syyskuussa 1661 ja jälleen 28.9.1663 sekä 19.10.1667. Lappeenrannan ohella rykmentti kokoontui harjoituksiin ainakin Viipuriin. Lappeenrannan seudulta värvättiin myös vuoden 1665 jälkeen toinen rakuunarykmentti, Karjalan rakuunarykmentti, usein vain komentajansa, aiemmin Viipurin rakuunoissa palvelleen Herman von Burghausenin nimellä tunnettu rykmentti. Tässä rykmentissä oli myös Lappeenrannan välittömästä läheisyydestä Lapvedeltä eli Lappeelta värvättyjä miehiä. Rykmentti tuhoutui myöhemmin lähes kokonaan sodassa Tanskaa vastaan. Rykmentin Lundin taistelussa 1676 menettämää lippua muun muassa säilytetään edelleen museossa Kööpenhaminassa. Ennen sotaan lähtöä rykmentti kuitenkin oli ainakin vuonna 1667 katselmuksessa Lappeenrannassa. Katselmukset olivat markkinoiden aikaan. Tällöin kaupunkiin majoittuneiden, eri aselajeihin eli rakuunoihin ja jalkamiehiin kuuluvien upseereiden välillä sattui riita, jota käsiteltiin myöhemmin

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=