Lappeenrannan varuskuntahistoria

180 päällikön rakennuksessa tuli olla 8 huonetta, eteinen, keittiö ja palvelijanhuone yksikerroksisessa puurakennuksessa. Adjutantille oli varattu 5 huonetta, eteinen, keittiö ja palvelijanhuone. Neljälle eskadroonan päällikölle ja rykmentin lääkärille oli kullekin 4 huonetta, eteinen, keittiö ja palvelijan huone. Kahdelle ratsumestarille ja eläinlääkärille oli varattu kullekin 3 huonetta, eteinen, keittiö ja palvelijan huone. Nuoremmilla upseereilla oli kullakin kaksi huonetta ja yhteinen palvelijan huone. Rakennukset voitiin rakentaa joko kaksikerroksisena puutalona tai kolmikerroksisena kivitalona. Lisäksi tarvittiin upseerikerho ja rykmentinkanslia. Kaikkiin rakennuksiin tuli kuulua jääkellarit, ulkohuoneet ja liiterit. Kuusi eskadroonaa sai kuvauksen mukaan kukin oman kaksikerroksisen ja ullakollisen kasarmin. Jokaiseen näistä tuli mahtua noin 116 miestä ja lisäksi tilat varusmestarille ja varusvarastolle, eskadroonan kanslia, kouluhuone ja pesuhuone. Asiaan kuului vartiorakennus arestihuoneineen, keittiörakennus, varastorakennus ja suuri ruokasali. Verstaita tarvittiin suutareille, räätäleille, satulasepille, asesepille ja puusepille. Asuntoja laskettiin upseeriston lisäksi tarvittavan 45 perheelliselle aliupseerille. Näistä osa oli huoneen ja keittiön asuntoja, osa hellahuoneita. Vielä tarvittiin majoitustilat 60 trumpetistille ja aseettomalle. Verstashuoneille ja asunnoille tehtäisiin kolme tai neljä erillistä puurakennusta tai kolmikerroksinen kivitalo. Rakennusohjelma käsitti puiset käymälät; leipomo suunniteltiin kivirakennukseksi. Ohjelmaan kuului myös varushuone, kivinen sauna- ja pesutupa, jossa voi lämmittää vettä, sekä kivestä rakennettu paja. Hevosille suunniteltiin kuusi eskadroonantallia, joihin kuhunkin tilat 115 hevoselle, yksi 75 hevosen talli trumpetistien, opetuskomennuskunnan ja kuormaston hevosille ja 30 hevosen sairastalli. Lisäksi tarvittiin yksi muonamakasiini ja 6–10 heinälatoa, joihin mahtuisi heinää kahden kuukauden tarpeisiin. Ratsuväki tarvitsi myös useita vajoja vaunujen ja muun tavaran säilytykseen. Maneesirakennuksia tarvittaisiin kaksi. Sairaala ajateltiin rakennettavaksi kivestä yksi-tai kaksikerroksiseksi. Sen viereen tai vaihtoehtoisesti yhteyteen suunniteltiin myös ruokalaa. Vielä rakuunarykmentti tarvitsi rakennustensa joukkoon ruumishuoneen. Ylihallitus ryhtyi maaliskuussa 1889 saamansa määräyksen mukaan tekemään kasarmirakennusten suunnitelmapiirustuksia ja kustannusarvioita. Toukokuun puolivälissä ylihallitus lähetti piirustukset ja kustannusarvion 42 erillistä rakennusta varten senaatin hyväksyttäväksi. Kustannusarvio nousi aiemmasta hinnasta 1 624 276 markkaan tai vaihtoehtoisessa supistetussa versiossa 1 477 075 markkaan. Ylihallitus ehdotti rakennustyön tekemistä kolmen vuoden kuluessa marraskuuhun mennessä 1892, jolloin rakuunarykmentinkin oli määrä olla täydessä toimintakunnossa. Rakennussuunnitelmassa, jota seuraavassa selostetaan pääosin rakennushallituksen arkistossa säilyneen Sebastian Gripenbergin allekirjoittaman asiakirjan valossa, kasarmialueen todettiin sijaitsevan Lappeenrannasta länteen. Sitä rajoitti lännessä Saimaa. Pohjoisessa, idässä ja etelästä kasarmialue rajoittui kaupungin alueeseen. Uusi maantie muodostaisi kasarmialueen ja kaupungin alueen rajalinjan. Suurin osa kasarmikoostuman rakennuksista sijoitettaisiin alueen eteläosaan ja osa pohjoisosaan. Länsiosa eli Saimaan rantavyöhyke oli maastoltaan jyrkin. Rinteen puolivälissä oli noin 90 jalkaa leveä terassi. Varsinainen kasarmialue oli tarkoitus sijoittaa korkeammalla, noin 100 jalkaa Saimaan pintatason yläpuolella sijaitsevalle alueelle, upseerirakennukset länsiosan terassille, pesutupa ja sauna pitemmälle pohjoiseen järven rantaan. Myös paja tuli palovaarallisena sijoittaa kauemmas kasarmirakennuksista. Monestakin syystä vältettiin kasarmien sijoittamista aivan maantien viereen – näitä syitä ei kuitenkaan suunnitelmassa mainittu. Aiemmin olivat jo tosin tulleet esiin pölyn aiheuttamat terveyshaitat. Joka tapauksessa suunniteltiin kaupungista kasarmialueelle johtavan uuden tien ja maantien väliin jätettäväksi 190 jalan mittainen istutettu vyöhyke. Kasarmialueelle kaupungista uuden kansakoulun sivuitse johtavan tien varteen aiottiin sijoittaa kasarmit, kanslia ja verstasrakennus. Näiden taakse luoteeseen, noin 150 jalan päähän tuli seuraava rakennusrivi. Näiden kahden rivistön väliin tuli sijoittaa ruokala ja vartiorakennus. Näiden kahden linjan taakse taas sijoitettaisiin tallit muodostamaan maneesirakennusten kanssa tilavia ratsastuspihoja. Rakennusten tuli suojata pihaa tuulelta, mutta olla niin kaukana, että tulipalon sattuessa tulen eteneminen rakennuksesta toiseen saataisiin estetyksi. Alueen itäiselle, kaupungin puoleiselle sivustalle piti rakennettaman asuntoja ja niiden ulkorakennuksia perheellisille alipäällystön tai miehistön jäsenille. Tämän osan voisi helposti erottaa ympäröi

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=