Lappeenrannan varuskuntahistoria

183 rakennuksen hinta nousisi korkeaksi. Osa ulkohuoneiden lattiaa tuli Gripenbergin mukaan betonoida ja asfaltoida, jotta vältettäisiin maan pilaantumista. Yleensä Gripenberg ehdotti kalliimpiin rakennuksiin kattomateriaaliksi galvanoitua peltiä ja halvempiin pärettä. Galvanoituun peltikattoon Gripenberg oli päätynyt asevelvollisten kasarmeista saatujen kokemusten nojalla. Niiden katoissa käytetty “musta levy” tai asfaltti vaativat säännöllisesti lisäsivelyä ja muita korjauksia ja ne tulivat siten ajan mittaan kalliiksi. Asiakirjan lopuksi Gripenberg esitti vielä, että vesijohtojärjestelmän höyrykone voisi, silloin kun vettä ei tarvinnut pumpata, pyörittää dynamoa tuottamaan sähkövaloa. Tämä lisäisi hänen mukaansa esimerkiksi talleilla paloturvallisuutta. Sähkön voimanlähteenä voisi käyttää myös petrolimoottoria, jota Gripenberg piti halpana käyttää verrattuna polttopuiden kulutukseen. Viranomaiset käsittelivät suunnitelmia useassa vaiheessa. Senaatti tutki ylihallituksen toukokuun 14. päivänä lähettämiä piirustuksia ja kustannusarviot, hyväksyi osan niistä ja määräsi osan muutettaviksi. Sotilastoimituskunta toimitti lisäksi 21. toukokuuta kenraalikuvernöörillä eli Suomeen sijoitettujen joukkojen komentajalla hanketta koskevat asiakirjat ja piirustukset. Rakennustyö Lappeenrannassa ja rykmentin perustaminen voisi toteutua vuosina 1889‑-1892. Kuluvana vuonna 1889 tulisi rakentaa rykmentin kanslia n:o 7, kanslian ulkohuone n:o 8, sotilaskasarmi n:o 9, keittiörakennus n:o 13, työhuonerakennus n:o 14 ja siihen kuuluva ulkohuone n:o 17, varushuone n:o 19, talli n:o 22, kauravarasto n:o 30, heinälato n:o 31, halkoliiteri- ja käymälärakennus n:o 34 ja maneesi n:o 36. Jos rakennustyö pääsisi alkamaan vasta niin myöhään, että kasarmin muuraus ei enää kävisi päinsä, toimisi kaksikerroksinen verstasrakennus aliupseereista koostuvan opetuskomennuskunnan asuntona. Kuten edellä on mainittu, ei senaatti ehtinyt vielä tässä vaiheessa käsitellä kaikkia ylihallituksen esittämiä rakennuksia. Se otti kuitenkin kantaa niihin, jotka tuli rakentaa vuonna 1889. Rykmentinkansliassa tuli senaatin mukaan välttää taitettuja ulkoseiniä. Rakennusta tuli laajentaa jotenkin muuten, jotta kirjureille saataisiin riittävät asuintilat. Kahden eskadroonan kasarmissa haluttiin alimman kerroksen pohjakaavaan pieniä muutoksia. Ruokalassa olivat taas ylihallituksen molemmat vaihtoehdot, kuusikeittiöinen ja kaksikeittiöinen, senaatin mielestä epätyydyttäviä. Sen sijaan haluttiin rakennettavaksi kolmikeittiöinen ruokala, kahden eskadroonan yhteisenä. Kenraalikuvernöörin kanssa neuvoteltuaan valitsi sotilastoimituskunta kuitenkin kuuden keittiön vaihtoehdon. Verstaassa halusi senaatti muuttaa toisen kerroksen puurakenteiseksi kustannussäästön vuoksi: rakennus olisi 15 000 markkaa kokonaan tiilistä halvempi. Yläkertaan tuli sijoittaa 9 perheellisen aliupseerin asunnot. Niistä kahdessa tuli olla kaksi huonetta, muissa seitsemässä vain yksi. Varusvaraston senaatti hyväksyi sellaisenaan.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=