Lappeenrannan varuskuntahistoria

189 Lybeck sopi ylihallituksen määräämänä ruokalan rakentamisesta urakoitsija Leander Kronholmin kanssa syyskuun 19. päivänä. Samana päivänä lähettämässään kirjeessä hän kertoi pohjatöiden olevan pääasiassa valmiina ja siis voitavan siirtyä muuraamaan. Muurauksen päästyä alkuun edistyivät työt jo nopeasti. Lokakuun 10. päivänä 1889 Lybeck ilmoitti kasarmin nousseen toisen kerroksen ikkunoiden puoliväliin. Kattotuolit oli kasattu valmiiksi. Verstas oli lähes kokonaan muurattu ja vain vesikattoa vailla. Talli oli lähes valmis, sen kattotuolit jo paikallaan, ja eristäminen oli jo suoritettu. Maneesiin alettiin asettaa vasta toista hirsikerrosta paikalleen. Senkin kattotuolit oli sentään tehty valmiiksi etukäteen. Kanslian kattotuolit olivat paikallaan ja laudoitusta laitettiin parhaillaan. Ruokalarakennuksessa viimeisteltiin sokkelia, mutta kellarissa jatkettiin perustustöitä ja kaivamista. Varusvarastossa alkoivat kirvesmiestyöt. Viljamakasiinissa oli perustus valmis ja betonilattian valu aloitettaisiin pian. 21.10. 1889 John Lybeck lähetti Gripenbergille sairaalan alueen tarkennetun kaavasuunnitelman. Lokakuun lopussa kasarmin molemmat siivet oli muurattu ja kattotuoleja asennettiin parhaillaan. Keskiosassa työ oli edistynyt konsolien kohdalle, ja tarvittavat muototiilet oli pääosin jo hakattu. Ruokalan muurausta vasta aloitettiin. Verstasrakennuksessa asennettiin kattovasoja, tallissa oli kattotuolit ja ulkolaudoitus jo paikoillaan. Maneesissa olivat hirsikerrat jo niin korkealla, että Lybeck 31.10.889 kertoi aivan marraskuun alussa päästävän asentamaan kattotuoleja paikoilleen. Varusvaraston työ edistyi hitaasti, ja Lybeck arveli sen valmistuvan vasta uutena vuonna (1890). Rakennus tuotti muutenkin huolta. Eversti Schauman valitti Lybeckille useaan kertaan sen olevan liian pieni varusvarastoksi. Lybeck ehdotti Gripenbergille lisätilan saamiseksi ulkoseinien nostamista neljällä hirsikerralla. Näin saataisiin rakennukseen iso ullakko. Sitä valaisisivat kattoikkunat ja sinne johtaisi kevyt portaikko. Kanslian katto oli valmis. Lybeck kuitenkin valitti levysepän olevan hidas ja haluton ja oli siksi ottanut uuden miehen verstaan kattotyöhön. Viljamakasiinin pohja oli betonilaareineen valmis ja seinien salvostaminen alkamassa. Kasarmirakennus oli marraskuun alussa 1889 edennyt jo niin pitkälle, että Lybeck suositteli kirjeessään 6.11. ylihallitukselle maksettavaksi urakoitsija Leander Kronholmille 60 000 markkaa eli toisen maksuerän urakkasummasta. Lybeck raportoi jälleen 7. joulukuuta 1889 töiden edistymisestä. Verstasrakennuksen peltikatto oli valmistunut. Varusvaraston katto oli laudoitettu ja peltien laittoa aloitettiin. Viljamakasiinin seinien salvos oli myös päässyt alulle. Verstasrakennuksessa ja kasarmissa olivat välikatot osittain valmiita. Mikkeliläiselle Suomi-lehdelle kertoi vuoden lopussa nimimerkki “Heikki” Lappeenrannasta Suomen rakuunarykmentin kasarmialueesta. Töistä oli joulukuun puolivälissä jo melkein valmiina suuri kolmekerroksinen toista eskadroonaa varten määrätty tiilirakennus. Siinä oli katto päällä ja välikattojen kannattimia asennettiin. Kanslia, verstasrakennus, talli ja iso harjoitusmaneesi olivat myös “katon alla”. Nyt tehtävien rakennusten tuli olla valmiina vuoden 1890 maaliskuun alussa. John Lybeck jatkoi töitä Lappeenrannassa talvella 1890. Ensimmäisinä oireina uuden vuoden työsuorituksista Lybeck lähetti tammikuun 15. päivänä 1890 Gripenbergille kustannusarviot halkoliiteristä, heinäladosta ja ulkohuoneesta. Tammikuussa pidettiin myös julkinen huutokauppa kahden tallin rakentamisesta. Alimman tarjouksen teki rakennusmestari Felix Wuorinen Viipurista pyytäen 74 500 markkaa. Muut tarjoukset osuivat hämmästyttävän lähelle, sillä lähinnä edullisin lappeenrantalaisen urakoitsijan tarjous ylitti vain sadalla markalla Wuorisen tarjouksen, Myöhemmin Wuorinen lupasi tehdä tallit 68 000 markalla. Lybeck puolsi kirjeessään 2.2.1890 Wuorisen valintaa urakoitsijaksi. Urakkasopimus solmittiin saman kuun 13. päivänä. Urakoitsija Leander Kronholm aiheutti taas hankaluuksia. 12.7.1889 tehdyn urakkasopimuksen perusteella piti ruokalan ja kasarmin olla valmiina jo 20.3.890. Sebastian Gripenberg pidensi kuitenkin käydessään 17.2.1890 Lappeenrannassa vaikeuksissa olevan urakoitsijan sopimusaikaa 1.8. 1890 asti. Kronholm oli saanut Viipurista F. Sergejeffin ja Seth Sohlbergin allekirjoittaman takuukirjeen urakan töille ja ennakoille. Helmikuun lopussa Kronholm pyysi 40 000 markan ennakkoa saattaakseen työt loppuun. Helmikuussa 1890 käytiin myös seuraava laaja useiden rakennusten urakkakilpailu. Sen voitti viipuri

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=