Lappeenrannan varuskuntahistoria

190 lainen Antti Wiklund. 423 680 markan arvoinen urakka solmittiin 25.2. 1890. Maaliskuun loppupuolella valmistui verstasrakennus. Rykmentin opetuskomennuskunta majoitettiin väliaikaisesti tähän alaosaltaan tiiliseen ja yläosaltaan puiseen rakennukseen. Rakuunoiden hevoset sijoitettiin valmistuneeseen talliin, myöhempään toisen eskadroonan talliin. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtien ohella rakuunain komentaja everstiluutnantti Schauman seurasi rakennustöitä Lappeenrannassa. 19.3.1890 hän esimerkiksi lähetti ylihallitukseen kirjeen, jossa toivoi tallin heinävarastoon lattiaa, jottei heinien alin kerros sekoittuisi hiekkaan ja saveen ja siten menisi pilalle. 14.4.1890 rakuunarykmentti puuttui taas eräisiin upseerikerhon rakennustöiden yksityiskohtiin ja huomautti useista rakennuksissa ilmenneistä pienehköistä puutteista. Kenraalimajuri Renvall taas käydessään Lappeenrannassa huhtikuun 26. päivänä 1890 tarkasti joukkojen lisäksi kasarmirakennuksen, tallin ja talousrakennuksen. Kiireisen loppusyksyn ja talven hiljaiselon jälkeen rakennustyöt nopeutuivat varhain keväällä 1890. Lybeck raportoi huhtikuun 24. päivänä töissä olevan 450 miestä ja 50‑-60 hevosta ajajineen. Lukumäärä kasvaisi Lybeckin mukaan vielä. Rakennustarvikkeita riittäisi. Rakennustyöt olivat myös jo edistyneet. Sairaalaryhmän ulkorakennus oli melkein valmis ja kattamista aloitettiin juuri. Talousrakennuksen sokkeli oli lähes valmiina ja itse sairaalan seinistä oli 2/3 muurattu. Muista rakennuksista oli leipomon sokkeli valmis ja muurausta oltiin valmiita aloittamaan. Saunankin sokkeli oli melkein valmis. Komentajan talossa olivat perustukset ja sokkeli valmiina ja seinähirsien ja kattotuolien kasaamista valmisteltiin. Rakennuksen ulkohuoneessa oli pohjatyöt tehty. Upseerikerhon sokkelia alettaisiin tehdä heti, kun paremmat kivityömiehet olisivat lopettaneet työnsä leipomossa. Pajassa oli pohja kaivettu ja perustusten tekoa aloitettiin. Sama tilanne oli sekä suuressa että pienessä sairastallissa. Eskadroonan tallissa n:o 22 koottiin kattotuoleja, tallissa n:o 23 oli vasta perustukset tehty. Kasarmi oli saanut peltikaton, samoin sairaalan vieressä sijainnut ruumishuone. Urakoitsija Kronholmin työt olivat pääosin valmiit. Kasarmin ikkunoissa oli vielä puutteita, ruokalassa ruokasalin katto laudoiettaisiin myöhemmin, maneesissa sisäkaton slammaus ja muurattujen pintojen rappaus puuttui vielä huhtikuun lopussa. Pieniä puutteita oli muun muassa urakkaan kuuluneiden ulkohuoneiden maalauksessa. Varusvarasto tuotti edelleen ongelmia. Vanhaa varastoa oli korotettu, mutta silti tarvittiin uusi varasto, jossa olisi erilliset huoneet satuloille, vaatteille ja kivääreille. Kirjeessään ylihallitukselle Lybeck valitti, että paljon vaivaa olisi säästetty, jos rykmentti olisi itse ehdottanut piirustuksiin, kuinka kaikki olisi pitänyt järjestää. Suomen rakuunarykmentti valitti vielä toukokuun 21. päivänä 1890 ylihallitukselle varusvaraston ikkunaluukkujen lukittavuudesta. Helsingistä pyydettiin Lybeckiltä selvitystä ja Lybeck vastasi moitteisiin kirjeessään ylihallitukselle. Samassa kuussa rykmentti valitti myös verstaan rännien olleen valmiina mutta asentamatta jo kaksi kuukautta. 25.7. 1890 John Lybeck raportoi kiistakapulana olleen varusvaraston sisutustöiden vihdoin valmistuneen. Ne maksoivat yhteensä 1 798 markkaa. Eversti Schauman puuttui myös komentajanasunnon rakennustöihin. Lybeck näet valitti 31.5.1890 kirjeessään ylihallitukselle, että Schauman oli omavaltaisesti, vastoin senaatin hyväksymiä piirustuksia, määrännyt palvelijanhuoneen ja keittiön välisen oven pantavaksi umpeen. Lybeck määräsi oven taas avattavaksi. Rakennustöihin kuului tässä vaiheessa myös heinävaa’an teko. Se valmistui kesäkuun lopussa 1890. Kustannukset olivat 1 505 markkaa. Sen rakensi urakoitsija Kronholm. Kasarmialueen rakentamisen ollessa kesällä 1890 kiivaimmillaan kaupungissa liikkui runsaasti työväkeä. Lappeenrannan Uutisten mukaan kauttakulun aiheuttivat puheet siitä, että työväellä olisi Lappeenrannassa “oikein kultainen aika”. Tässä lehti näki paljon perääkin, sillä kasarmirakennuksil

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=