Lappeenrannan varuskuntahistoria

191 la tarvittiin väkeä. Palkat eivät olleet kovin hyvät, mutta vastasivat lehden mukaan hyvin rautatiellä tarjottuja etuja. Lybeck ilmoitti 16.8.1890 ylihallitukselle Leander Kronholmin rakennusten tulleen valmiiksi. Tarkastuksen jälkeen ne hyväksyttiin ja urakoitsijalle maksettiin viimeinen urakkasumma. Viimeistely kuitenkin jatkui vielä verstasrakennuksessa ja kansliassa. Kronholm rakensi edellä mainittujen lisäksi kasarmialueelle yhden kasarmin, ruokalan, upseerikerhon ja erilaisia pienempiä rakennuksia. Marraskuun ensimmäisenä päivänä 1890 tuli Suomen rakuunarykmenttiin ensimmäiset asevelvolliset. Alokkaiden saapuessa oli kasarmialueen rakennuksista jo niin moni valmistunut, että rykmentti pystyi toimimaan. Kasarmissa tosin asuivat ahtaissa tiloissa kaikki kolme eskadroonaa, jotka oli perustettu asevelvollisten saapuessa, ja rakennuksesta oli vielä yksi siipi perheellisten aliupseerien käytössä. Rakennukset luovutettiin virallisesti saman kuun 25. päivänä. Suomen rakuunarykmentti sai yleisten rakennusten ylihallituksen luettelon mukaan seuraavat rakennukset: (1) Rykmentin komentajan asunto (2) Asunnon ulkohuone (7) Rykmentin kanslia, jossa oli asunnot yhdelle perheelliselle ja kolmelle naimattomalle kirjurille (8) Kanslian ulkohuone (9) Kasarmirakennus (12) Vartiorakennus, jossa oli myös pidätettyjen tilat (13) Ruokala (14) Verstasrakennus, jonka yläkerroksessa oli asuntoja yhdeksälle perheelliselle aliupseeristoon tai miehistöön kuuluvalle (15) Asuntoja 16 perheelliselle aliupseerille tai miehistöön kuuluvalle (17) Ulkorakennus rakennuksiin 14 ja 15 (19) Varusvarasto (21) Paja (22) Talli yhdelle eskadroonalle (23) Talli yhdelle eskadroonalle (24) Talli yhdelle eskadroonalle (29) Sairastalli 24 hevoselle (29A) Sairastalli 8 hevoselle (30) Viljamakasiini (31) Kaksi heinälatoa ja vaakahuone (34) Halkoliiteri ja käymälä (36) Maneesi (39) Sairaalan talousrakennus (40) Ruumishuone (41) Ulkohuone, rakennuksen luovutuspäivä luettelon mukaan 25.11.1890 (18) Leipomorakennus, rakennuksen luovutuspäivä luettelon mukaan 5.12.1890 (20) Sauna ja pesutupa (6) Upseerikerho Arkkitehti Lybeck ja eversti Schauman eivät tulleet kovinkaan hyvin toimeen keskenään. Elokuussa 1890 Schauman valitti Suomen sotaväen päällikköhallitukselle, että Lybeck käytti komentajan kanssa käydyssä virallisessa kirjeenvaihdossa epäasiallista sävyä. Riitaa oli tullut ainakin komentajan taloon valittavasta tapettimallista. Lybeck taas vastasi 29. syyskuuta 1890 ylihallituksen tiedusteluun, että rakuunarykmentin kolmas talli olisi valmiina luovutettavissa lokakuun alussa. Hänen mielestään talliin olisi jo aiemmin voitu hyvin sijoittaa 48 hevosta, jos vain rykmentti olisi ollut halukas yhteistyöhön. Lisäksi Lybeckin mukaan syksyllä leirikokouksessa käytetyt tallit olisivat olleet aivan hyvin käytettävissä, eikä Lybeck käsittänyt, miten Schauman oli voinut unohtaa niiden olemassaolon, vaikka oli niitä jo kerran syksyllä käyttänyt. Rakuunarykmentti piti kasarmialuetta liian pienenä. Tämän vuoksi rakennukset jouduttiin sijoittamaan paloturvallisuuden kannalta liian lähekkäin. Alueen ratsupihat olivat huonoja, eikä alueella ollut tilaa, johon koko rykmentti olisi mahtunut kerralla ojennukseen. Rykmentin pitämän päiväkirjan mukaan jotain pystyttiin kuitenkin, tosin vaivoin, pelastamaan. Sen mukaan rykmentin komentajan everstiluutnantti Schaumanin vaikutuksesta siirrettiin kolmen uuden tallin paikka alkuperäisestä suunnitelmasta vähän kauemmaksi ja saatiin siten hieman suurempi aukio. Kasarmin asukkaita kiusasi

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=