Lappeenrannan varuskuntahistoria

199 kohdalle. Näin julkisivusta muodostui symmetrinen sommitelma keskustassa kaksi-ikkunainen vaunuvaja. Keskellä oli kuusipeilinen vaunuvajan ovi, jonka peilit oli vuorattu vinolaudoilla. Tallin toisella puolella oli rengin asunto, jossa oli kuusiruutuinen ikkuna. Tallin ovi vastasi rakenteeltaan vaunuvajan ovea, mutta sen yläosassa oli lisäksi ikkuna. Upseerien asuinrakennus n:o 3 sijaitsi Reichardtin huvilan pohjoispuolella. Muiden upseeritalojen tapaan se oli sijoitettu Upseeritien ja rannan väliin. Sebastian Gripenbergin allekirjoittamien piirustusten mukaan rakennus oli tarkoitettu adjutantin, eläinlääkärin, ratsumestarin ja neljän nuoremman upseerin käyttöön. Kaksikerroksinen aumakattoinen rakennuksen pohjakerros oli kivestä ja yläkerros puusta. Siihen oli kaksi sisäänkäyntiä päistä ja kolmas tienpuoleiselta pitkältä sivulta. Järven puoleiselle sivulle oli sijoitettu molempiin kerroksiin yhteensä neljä parveketta. Pitkän sivun sisäänkäynnin jatkona oleva käytävä ulottui puoliväliin rakennusta. Käytävästä oli portaat yläkertaan sekä ovet molemmille puolille alakerran keskiosassa kulkevaa eteiskäytävää. Keskiosan sisäänkäynti jakoi siten osittain talon kahteen erilliseen huoneistokokonaisuuteen. Kummallakin huoneistolla oli oma keittiönsä rakennuksen tienpuoleisissa kulmissa. Päätyjen ovista päästiin porraskäytäviin ja niistä juuri näihin molemmissa kerroksissa sijaitseviin keittiöihin. Keskikäytävän kahteen osaan jakaman talon Reichardtin huvilan puoleinen osa oli isompi kuin toinen puoli. Siellä sijaitsi keittiön lisäksi tien puolella kaksi nuoremmille upseereille tarkoitettua huonetta. Niihin oli käynti eteiskäytävästä ja niitä yhdisti vielä toisiinsa väliovi. Eteiskäytävästä pääsi myös rakennuksen päädyssä sijaitsevaan kapeaan huoneeseen ja siitä taas eteläisimpään kulmahuoneeseen. Tästä oli edelleen sisäänkäynti isoon huoneeseen jossa oli myös parveke. Sen käytävän puoleiset kulmat oli taitettu. Parvekehuoneesta oli taas ovi seuraavaan huoneeseen ja vielä sen jatkona oli yksi pieni huone. Kaikki nämä huoneet oli merkitty nuorempien upseereiden käyttöön ‑- rannanpuoleisten neljän huoneen pariovet oli sijoitettu samaan linjaan lähelle ikkunoita. Näin voitiin saada huoneista yhtenäinen tila. Kaikista huoneista lukuun ottamatta sisäänkäynnin jatkona sijainnutta pientä huonetta oli kuitenkin myös ovi suoraan eteiskäytävään. Huoneet voitiin siis muunnella erillisiksi asunnoiksi tai yhtenäiseksi huoneistoksi. Pohjoispäädyn huoneet oli sijoitettu yhdeksi neliömäiseksi huoneistoksi. Pääsisäänkäynti johti pieneen eteiseen. Tien puolella oli makuuhuoneeksi merkitty huone, josta oli käynti pieneen huoneeseen ja edelleen jo aiemmin mainittuun kulmakeittiöön. Rannan puolella sijaitsi kolme huonetta. Keskellä oli salonki, talon toisen päädyn parvekehuoneen tapaan kulmistaan taitettu ja suurempi kuin muut huoneet. Siitä oli myös ovi parvekkeelle. Salongin toisella puolella oli suorakaiteen muotoinen huone ja kulmassa ruokasali. Yläkerran huonejako vastasi alakerran huonejakoa. Reichardtin huvilan puoleinen pääty oli kuitenkin yhtenä huoneistona, kun alakerran vastaavat huoneet olivat useamman nuoremman upseerin käytössä. Hieman viettävään maastoon sijoitetussa asuintalossa oli järven puolella jykevistä harkoista muurattu sokkeli. Kivijalka nousi niin korkealle, että siihen voitiin rakentaa koko talon mittainen kellari. Sokkelin päällä lepäsi alemman kerroksen muodostava tiilinen asuinkerros. Tämän päällä oli puinen yläkerta sekä korkea aumakatto. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuria luonnehtivat pitkät horisontaaliset sokkelin ja asuinkerrosten sekä niiden välisten voimakkaasti profiloitujen listojen muodostamat lamellit. Julkisivua elävöittivät ikkunan kehyslaudat. Näissä oli erityisesti rakennuksen keskikohtaa korostettu muotoilemalla kehyslautoja monipuolisemmin ja suurentamalla ikkunoita. Tiilisessä alakerrassa oli ikkuna-aukkoja tyydytty koristamaan ylä- ja alapuolelta vaakasuorilla koristelistoilla, mutta alakerrassakin olivat keskimmäiset kaksi ikkunaa leveämmät. Toinen julkisivuja rikastava tekijä olivat sveitsiläistyyliset parvekkeet ja ulkoportaat katoksineen. Alakerran parvekkeita tuki neljä klassisistista pylvästä, joiden keskelle oli avattu oviaukko sokkelikerroksen kellariin. Vielä on ulkoarkkitehtuurista huomattava rakennukselle ulkonaista mahtavuutta antava korkea aumakatto ja friisimäinen räystäslista sen alapuolella. Korkeaa aumakattoa lienee pidettävä esteettisenä valintana, sillä ullakolle ei piirustusten mukaan johtanut portaita eikä siinä ollut ikkunoita. Sitä ei siis käytetty esimerkiksi säilytystilana. Upseerirakennukselle n:o 3 on läheinen vertailukohta sen viereinen upseerien asuinrakennus n:o 4. Sen piirustukset on Seb. Gripenberg päivännyt samana päivänä ja rakennusmateriaali, pohjakaava ja julkisivut ovat monin paikoin samankaltaisia. Identtisiä talot eivät kuitenkaan ole. Pohjakaavassa rakennuksen n:o 3 suorakaiteen muotoiseen kokonaisuuteen oli lisätty päihin pienet porraskäytävien muodostamat ulokkeet. Siten pohjakaavasta muodostui u-volyyminen kokonaisuus. Rakennuksen n:o 3 tapaan oli nelosessa keittiöt taloon kulmissa, ja sen pohjakaava noudatti kolmosen tapaan järjestelmää, jossa rakennuksen jakoi huoneistoihin keskiosan pääsisäänkäynnin jatkona

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=