Lappeenrannan varuskuntahistoria

20 kaupungin ruutuasemakaavan korttelijaon mukaan. Lappeenrannan porvarikaartissa oli luultavasti vain yksi joukkue. Kaartin johdossa toimi kapteeni. Ensimmäiseksi kaupunginkapteeniksi valittiin raatimies Matti Minkkinen. Kapteenin alapuolella hierarkiassa oli luutnantti ja tämän alapuolella vänrikki. Alipäällystönä oli yksi kersantti ja jokaista ruotua kohden yksi korpraali. Lisäksi kaartiin kuului kirjuri ja rumpali, joka huolehti myös kaupungin tiedotusten julistamisesta. Ruotujen määrä tai suuruus ei ole tiedossa, mutta se lienee ollut vain 5–10 henkeä vuosien 1656–1658 sodan aikana tehdyistä vartiointijärjestelyistä päätellen. Vartio järjestettiin silloin puoliruoduittain. Portilla pidettiin parivartiota, päivällä kaupungissa taas piti kiertävää vartiota kolme ja yöllä kuusi miestä. Kaartin kapteenin Minkkisen kuollessa vuonna 1663 valittiin uudeksi kapteeniksi Anders Carstensson. Carstensson oli entinen rykmentinkirjuri, joka oli muuttanut kaupunkiin jo 1650-luvun alussa. Luutnantiksi valittiin porvari Lauri Mikonpoika ja vänrikiksi räätäli Matti Heikinpoika. Aliupseerit pysyivät muuten samoina, mutta katselmuskirjuriksi valittiin kirjoitustaitoinen, kaupungissa ylioppilaana tunnettu Olli Nuutinpoika. Kaupungin kaartilla ei tiedetä olleen erityistä asepukua. Tupsukoristeinen ja kaupungin oman räätälin ompelema lippu porvariskaartille kuitenkin saatiin vuonna 1663. Lippua säilytettiin käytön väliaikoina raastuvan seinällä. Kaartin aseistuksesta ei ole säilynyt tietoja. Toivanen arvelee kaartin käyttäneen yleisesti Lappeenrannassa käytössä olleita aseita: musketteja, pistooleja, miekkoja ja hilpareita. 1600-luvulla, Lappeenrannan ensimmäisen kaupunkivaiheen aikana kaupungissa ei vielä ollut vakinaista varuskuntaa. Kaupungissa ja jo ennen kaupunkioikeuksien saamista niemellä sijaitsevassa Lappeen kirkonkylässä majailevat, ruotujakoiseen armeijaan, lähinnä ratsuväkeen kuuluvat upseerit ja sotilaat löivät kuitenkin oman leimansa yhteisön elämään. Sotilaiden vaikutusta voidaan itse asiassa pitää monilla alueilla suurena. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista esille tulevien haittojen lisäksi sotilaat vaikuttivat kaupunkiyhteisöön muutenkin, esimerkiksi monet kaupungin hallintomiehet ja porvarit pormestaria myöten olivat toimineet jossain vaiheessa armeijassa, muun muassa signalisteina tai kirjureina. Kaupungin fyysiseen olemukseen sotilailla ei kuitenkaan vielä 1600-luvulla ollut niin suurta vaikutusta kuin myöhemmin linnoitusvaiheen alettua. Tarkoitan tällä sitä, että 1600-luvulla sotilailla ei vielä Lappeenrannassa ollut erityisiä rakennuksia eikä kaupungin suunnittelua ja rakentamista vielä siinä määrin johdettu sotilaiden toimesta. Kaupunkikuvassa sotilaat kuitenkin jo erottuivat 1600luvulla yhtenäistyneen ja kaupunkilaisten asusteista poikenneen vaatetuksensa ansiosta.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=