Lappeenrannan varuskuntahistoria

30 3.5 Linnoitustyöt Pekka Toivanen päättelee Lappeenrannan linnoitustöiden läänintilien maksumääräyksien perusteella todella alkaneen syksyllä 1722. Talven jälkeen työt jatkuivat samalla hieman yli sata henkeä käsittävällä komennuskunnalla. Huhtikuussa vuonna 1723 linnoitustöihin komennettiin vielä lisäksi Savonlinnasta osasto, jossa oli mukana myös ruotsalaisia täydennysmiehiä. Lappeenrannassa miehet olivat syksyyn asti, jolloin heidät lähetettiin Ruotsiin. Työt jatkuivat edelleen keväällä 1724 ja 1725. Vuoteen 1726 mennessä oli kaupunki saatu jo eteläreunaltaan, siis mantereen puolelta, osittain suojattua. Linnoitustöissä oli vakituisen 135 miehen miehityksen lisäksi sotilaita myös Savon rykmentistä ja Savonlinnasta. Elokuussa 1727 Stackelberg raportoi Haminaan ja Lappeenrantaan tekemänsä tarkastusmatkan päätteeksi, että linnoitustyöt olivat molemmissa paikoissa lähes täysin valmistuneet ja että tilityksiä ja selostuspiirustuksia tehtiin paraikaa. Lappeenrannassa oli kesällä ollut 200 miestä Savon rykmentistä töissä. Linnoitustyöt tehtiin Lappeenrannassa pääosin ruotusotamiesten voimin, mutta myös muuta työvoimaa käytettiin – tilityksiin merkittiin runsaasti irtolaisten tekemiä päivätöitä. Vallituksista olivat vuosien 1727 ja 1728 selostuskarttojen mukaan valmistuneet niemen länsi- ja itäreunaan redutit ja niiden väliin kolme raveliinia, joista kaksi sijaitsi linnoituksen pääportista länteen ja yksi portista itään. Vallituksissa oli kahdeksan tykkiasemaa, joista pystyttiin ampumaan vallien edustalla olevalle avoimelle alueelle. Lisäksi vallien eteen oli kaivettu kuolleessa kulmassa ollut kulkutie. Linnoituksen ylätasannetta ympäröi valli. Vuoden 1726–1727 valtiopäivät supistivat Suomen linnoittamista verrattuna edellisten valtiopäivien päätöksiin. Lappeenrannan osalta luovuttiin sinne aiemmin suunnitellun kivisen puolustustornin rakentamisesta, mutta päätettiin, että aloitetut maavallitukset tuli saattaa loppuun. Samaten sinne tuli rakentaa ruutikellari. Vuoden 1731 valtiopäivien salainen valiokunta totesi, että Lappeenrannassa oli tehty määräysten mukaisia vallitustöitä ja valleja vahvistettu kolminkertaisella palisadiketjulla ja että koko niemi oli ympäröity palisadeilla. Myös ruutikellari oli rakennettu. Tämän jälkeen Lappeenrannassa ei saanut valiokunnan mukaan enää rakentaa uusia linnoituslaitteita. Seuraavien, vuoden 1734 valtiopäivien, mukaan valtion rahatilanne ei sallinut Lappeenrannan rakentamista vahvemmaksi linnoitukseksi, mutta edellytettiin, että sinne pystytetyt maavallit tuli pitää kunnossa. Ylläpitotyöhön ei kuitenkaan myönnetty rahaa, joten linnoituksen kunto kärsi. Ollessaan Suomen sotilasylipäällikkönä vuonna 1737 Axel von Löwen ehdotti sotakollegiolle korjaustöitä Haminassa ja Lappeenrannassa. Sotakollegio ei kuitenkaan, viitaten valtiopäivien 1734 antamaan päätökseen, suostunut uusiin linnoitustöihin. Vasta hattupuolueen noustua valtaan vuoden 1738 valtiopäivillä myönnettiin Suomen linnoitusten ja niiden mukana Lappeenrannan kunnostustöihin varoja. Linnoitustyöt olivat tosin vaatimattomia ja supistuivat Lappeenrannassa huonoon kuntoon menneiden varustusten korjaamiseen ja puisten esteiden rakentamiseen vuosina 1738 ja 1739. Kokonaisuudessaan Lappeenrannan rakentamiseen uhrattiin koko pikkuvihaa edeltävänä kautena hiukan yli 24 000 talaria. Haminan rakentamiseen uhrattiin Suomen linnoituksista eniten rahaa – yli 68 000 talaria. Summia ei voi pitää erityisen suurina, kun ottaa huomioon, että Löwen arvioi Haminaan suunnittelemansa linnoituksen töiden käynnistämiseen tarvittavan 200 000 talaria ja yhden bastionin maksavan ainakin 100 000 talaria. Toisaalta Lappeenrannankin rakentamiseen käytetty rahasumma oli runsas suhteessa siihen vaatimattomaan ympäristöön, jollainen markkinapaikkana toiminut niemi oli. On myös muistettava, etteivät rakennuskustannukset Lappeenrannassa olleet suuria. Julkisten rakennusten rakennuskustannukset olivat yleensä vain noin 500 talaria rakennusta kohden. Siten 24 000 hopeatalarin sijoittaminen Lappeenrantaan vaikutti kruunun aiempaan rahalliseen panostukseen verrattuna Lappeenrannan kehitykseen ja kaupunkirakenteeseen huomattavasti.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=