300 14 JOUKKO-OSASTOT ENNEN SOTIA Punakaartivaruskunnan jälkeen keväällä 1918 sijoitettiin Lappeenrantaan valkoisen armeijan sotilaita, joiden tehtävänä oli vartioida punavankeja ja partioida kaupungissa. Osaston nimi oli Lappeenrannan vartiopataljoona, ja se koostui kahdesta komppaniasta, joista toinen oli sijoitettuna Konnunsuolle. Lappeenrannan vartiopataljoona muodostettiin Kouvolaan sijoitetusta Etelä-Savon rykmentin yhdestä pataljoonasta. Komentajina toimivat aluksi virkaa tekevinä vänrikit Lahti ja Henriksson. Syyskuun puolivälissä komentajaksi määrättiin kapteeni Alli. Lappeenrannan vartiopataljoona lakkautettiin jo lokakuussa 1918, jolloin vankien vartiointi siirtyi siviiliviranomaisille. Pataljoonan miehet lähetettiin muihin joukko-osastoihin lokakuun puolivälissä. Lappeenrannassa oli kesällä 1918 hetken myös ilmavoimien joukko-osastoja. Saksasta valkoiselle puolelle hankitut seitsemän lentokonetta nimittäin siirrettiin toukokuun alussa Lappeenrantaan. Osasto oli valkoisen armeijan uudelleenorganisoinnin yhteydessä saanut nimen Länsiarmeijan lentoosasto. Toukokuussa siirrettiin Lappeenrantaan myös itäarmeijaan loikanneista venäläisistä lentäjistä ja koneista sekä Saksasta tuoduista koneista muodostettu kuuden koneen osasto eli Lento-osasto II. Lappeenrantaan kootut “ilmailuvoimat” hajotettiin vielä toukokuun aikana ja lentotoiminta siirrettiin Utin vasta valmistuneelle kentälle ja Turun vesilentokentälle. Ilmavoimien toimintaan liittyen vuonna 1918 Lappeenrannassa aloitti toimintansa myös Suomen ensimmäinen ilmavoimien ohjaajakoulu. Koulu siirtyi sittemmin Kauhavalle. 14.1 Tykistövaruskunta 14.1.1 Tykistökoulu Valkoisen armeijan joukkoja alettiin kesällä 1918 kotiuttaa ja rauhan ajan puolustuslaitoksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Sota-asiain toimituskunta perustettiin kesäkuussa 1918 ja armeijan organisaatiota alettiin muokata saksalaisten asiantuntijoiden avulla. Lappeenrantaan tuli perustettavaksi koulu upseerikokelaiden valmistamista varten eli Suomen tykistökoulu. Tykistökoulu tuli toimimaan hallinnollisesti Lappeenrantaan sijoitetun saksalaisen opetusosaston osana. Koulu aloitti toimintansa Lappeenrannassa 12.7.1918 ja lakkasi 31.10.1918. Neljään osastoon jakautuneen koulun yhdessä osastossa annettiin koulutusta upseerioppilaille, ja muut osastot olivat vuoristotykistökoulutusta, kenttätykistökoulutusta ja hevoskoulutusta varten. Vuonna 1918 Lappeenrannassa toimi myös väliaikainen Tykistövarikko ja Korjauspaja. Valkoisten joukkojen 7.2.1918 perustama Tykistöopetuskoulu jota kutsuttiin lyhyemmin vain Tykistökouluksi, sijaitsi ennen Lappeenrantaan tuloaan Tampereella. Pietarsaaressa alkuvaiheessa sijainnut koulu siirrettiin Tampereelle pian kaupungin valtauksen 6.4.1918 jälkeen. Tykistökoulu oli Tampereella majoitettuna tehdasrakennuksiin, joita pian tarvittiin tuotantokäyttöön. Mahdollisesta koulun tulevasta sijoituspaikasta käytiin keskustelua muun muassa Viipurin ja Imatran välillä. Toukokuun alussa 1918 matkustivat tykistökoulun tiedustelijoina johtaja Labbart ja kapteeni Karl Nordberg tutustumaan eri vaihtoehtoihin. Retken tuloksena oli, että sijoituspaikaksi päädyttiin ehdottamaan Lappeenrantaa. Sen puolesta puhuivat siellä valmiina olevat kasarmirakennukset sekä harjoitusammuntojen tarpeet tyydyttävä ampumakenttä. Päämaja hyväksyi siirtoehdotuksen 13.5.1918. Seuraavana päivänä tykistökoulun komentaja, ruotsalainen kreivi, everstiluutnantti Adolf Hamilton matkusti komennuskunnan kanssa Tampereelta Lappeenrantaan valmistelemaan koulun siirtoa. Kokonaisuudessaan koulu siirtyi Lappeenrantaan toukokuun loppuun mennessä. Lappeenrantaan siirtyvän koulun kokonaisvahvuus oli 686 miestä, 46 aliupseeria ja 8 upseeria. Tykistökoulun johtaja everstiluutnantti Hamilton nimitettiin koulun siirryttyä Lappeenrantaan toukokuun lopussa myös varuskunnan päälliköksi ja komendantiksi. Tykistökoulun lisäksi Lappeenrantaan siirrettiin myös eri tahoille sijoitettu tykistö. Tykistöosastojen miehistöt kotiutettiin ja kalusto varastoitiin Lappeenrantaan. Se saapui kaupunkiin heinäkuun loppuun mennessä. Lappeenrannassa tykistökoulun tuli koota kahden patterin patteristo ja esikunta. Tämän tykistöosaston tuli vapauttaa itäarmeijan Kannaksella oleva jääkäritykistöprikaati. Muuten kenttätykistö tuli demobilisoida, kotiuttaa suurin osa miehistä ja sijoittaa jäljelle jääneet miehet tykistökoulun rulliin. Kotiuttamisen jälkeen aloitettiin itäarmeijalle varustettavan patteriston kokoaminen.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=