Lappeenrannan varuskuntahistoria

32 4 RUOTSALAISEN KAUDEN JOUKKO-OSASTOT Uudenkaupungin rauhan jälkeen keskeiseksi itärajan kaupungiksi muodostuneeseen Lappeenrantaan muodostettiin varuskunta jo aiemmin lähialueen Kymenkartanon läänin jalkaväkirykmenttiin kuuluneista Lappeen ja Ruokolahden komppaniasta. Niihin kuuluvia joukkoja kerättiin jo syksyllä 1721 Lappeenrantaan. Osasto suoritti vartiopalvelusta ja rakensi Lappeenrantaan puolustusvallituksia linnoitusjoukkojen upseerin, everstiluutnantti Faberin johdolla. Samaan aikaan rajalla partioimaan määrättiin Uudenmaan rakuunoita. Syksyllä 1722 joukkoja lisättiin. Lappeenrannassa oli tällöin Toivasen mukaan 127 miehistön jäsentä ja aliupseeria. Linnoitustöiden etenemisen myötä kaupunkiin tuli lisää sotilaskomennuskuntia. Vielä vuoden 1723 talvella käytettiin Kymenkartanon rykmentin osastoja. Lappeen ja Ruokolahden komppanioista kaupungissa oli noin 60 miestä, ja uusina miehinä kaupunkiin komennettiin Äyräpään komppaniasta saman verran sotilaita. Uutena joukko-osastona helpotti linnoittajien töitä kesällä 1723 Olavinlinnan varusväki. Se lähetettiin kuitenkin jo syksyllä Ruotsiin. Seuraavana kesänä linnoitustöihin määrättiin miehiä Savon rykmentistä. Linnoitustöiden ohella kaupungissa olevat jalka- ja ratsuväkiyksiköt partioivat rajalla. Vuosien 1724 ja 1725 jälkeen linnoitustyöt teetettiin pääasiassa palkkalaisilla. Varuskunnaksi määrättiin kaksi joukkuetta Pohjanmaan rykmentistä, joka oli nimenomaan varuskuntapalvelukseen tarkoitettu joukko-osasto. Pohjanmaan rykmenttiä täydensivät komennuskunnat Savon rykmentistä. Pohjanmaan rykmentistä kaupungissa vuonna 1725 oli 85 miestä, joiden johdossa – ja samalla varuskunnan päällikkönä – toimi kapteenin arvoinen upseeri. Komentajan apuna olivat luutnantti, vänrikki, kolme aliupseeria, kutsuntakirjuri, välskärin kisälli ja kaksi rumpalia. Pohjanmaan rykmentin miehet tulivat Toivasen mukaan Kemin, Ilmajoen, Siikajoen, Pyhäjoen ja Kalajoen komppanioista. Pohjanmaan rykmentin ohella oli vuonna 1725 Savon rykmentistä varuskunnassa 36 miestä. Sotilaat oli koottu yhteensä kuudesta eri komppaniasta. Pietari Suuren kuoleman pelättiin aiheuttavan levottomuuksia, ja tämän vuoksi Lappeenrantaan koottiin samana vuonna vielä 50 miehen vahvuiset joukot ratsumiehiä ja jalkamiehiä Kymenkartanon läänin rykmentistä. Joukot olivat Lappeenrannassa kuitenkin vain väliaikaisesti. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti toimi Lappeenrannan varuskuntajoukkona aina 1730-luvulle asti. 1730-luvun alussa Lappeenrannan varusväen määrä myös nousi. Pohjanmaan siirryttyä määräjakoisjärjestelmään rykmentin miehet kuitenkin kotiutettiin. Pekka Toivasen mukaan tämän jälkeen Lappeenrannan varuskunta muodostui lähinnä itäsuomalaisista joukko-osastoista. Kymenkartanon ja Savon rykmenttien ohella varusväkeä komennettiin Lappeenrantaan ainakin vuonna 1734 myös Hämeen läänin rykmentistä. Varuskunnan päällikkönä toimi Pohjanmaan rykmentin alkuaikoina komppanian päällikön vakanssilla ollut kapteeni Gustaf Gronow. 1731 varuskunta oli jo isompi ja sen komentajana toimi rykmentin everstiluutnantti Joachim Georg von Ganschou. Pikkuvihan edellä vuodesta 1736 Lappeenrannan taisteluun saakka entisestään laajenneen varuskunnan päällikkönä taas toimi eversti Ernst Gustaf von Willebrand. Vuodesta 1727 lähtien linnoitukseen komennettiin myös vakituinen tykistöosasto. Osasto kuului osana samana vuonna perustettuun Suomalaiseen Tykistöosastoon. Vuonna 1934 järjestettiin tykistöjoukot uudelleen Kuninkaalliseksi Suomalaiseksi Kenttätykistöpataljoonaksi. Tällöin Lappeenrantaan sijoitettiin myös pataljoonan pieni esikunta. Lappeenrannassa tykistöosasto koostui aluksi yhdestä 25 miehen vahvuisesta komppaniasta ja neljän miehen vahvuisesta varikko- tai varuskomppaniasta, jonka jäseniä olivat varikkokirjuri ja kisällin arvoiset laatikontekijä, pyöräntekijä ja karkeisseppä. Varsinaisessa komppaniassa oli tykkimiesten lisäksi runsaasti muitakin toimia. Komennuskunnan johdossa toimi Toivasen mukaan kapteenin arvoinen upseeri, tämän apuna olivat luutnantti, vänrikki, aliluutnantti, överfyrverkare eli lähinnä ylitulittaja, tykkijunkkari, kaksi kersanttia ja kaksi alitulittajaa ja kolme konstaapelia. Komennuskunta jakaantui kahteen tulituskuntaan ja kolmeen konstaapelikuntaan. Näissä oli vielä kussakin opetuskonstaapeli ja oppilastulittaja. Hieman monimutkaisen tuntuinen organisaatio johtui siitä, että Ruotsissa oli tällöin käynnissä tykistön uudistus. Suomeen komennettu tykistö koostui lähinnä päällystöstä. Miehistöä taas värvättiin itse paikalta Suomesta, niin myös Lappeenrannasta. Ruotsin tykistö koostui ennen pikkuvihaa pääosin kolmen, kuuden ja kahdentoista naulan tykeistä. Linnoitustykistö oli 18 ja 24 naulaista. Lappeenrannan linnoituksessa oli lisäksi yksi 40 naulan

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=