Lappeenrannan varuskuntahistoria

36 5 LAPPEENRANTA – RUOTSALAINEN VARUSKUNTAKAUPUNKI Lappeenrannassa oli ruotsalaisella kaudella kaupunkilaisten rakennusten lisäksi Lappeen pitäjäyhteisön kirkko, maaherra oli sijoittanut residenssinsä kaupunkiin, ja kaupungissa pidettiin 1600luvun tapaan Saimaan alueen tuotteita kokoavat markkinat. Sotilaiden, kruunun siviilihallinnon ja kaupunkiyhteisön toimintojen alueellista sijoittamista varten linnoitusvallitusten sulkemalle niemelle laadittiin asemakaava. 5.1 Faberin ja Johan Conrad Cedersparren asemakaavasuunnitelma Ensimmäinen linnoitetun Lappeenrannan asemakaavasuunnitelma on Axel Löwenin mukana rajankäynnissä olleiden linnoitusupseerien everstiluutnantti Johan Jacob Faberin ja konduktööri Johan Conrad Cedersparren allekirjoittama. 1600-luvun kaupunkiniemi oli suunnitelmassa linnoitettu etelästä monipolvekkeisella bastionijärjestelmän mukaisella linnoitusvyöllä. Niemen etelästä sulkevan vallituksen lisäksi oli linnoituksen ruutukaavaan kaavoitettu laki piirustuksessa ympäröity ylätasanteen topografiaa seuraavalla vallituksella. Eteläpuolella oli kaupungin pääportti. Siten voidaan todeta, että suunnitelmassa oli linnoituksen laesta tarkoitus rakentaa varsinainen linnoitus, sillä rantaaluetta suojasi vain etelässä niemelle pääsyn estävä vallitus ja rantaa kiertäväksi merkitty paalutus. Länsirantaan oli suunniteltu paikallisiin vaatimattomiin oloihin nähden suurisuuntainen “alakaupunki”, joka oli tarkoitettu ennen kaikkea kaupan ja hallinnon käyttöön. Linnoitusupseerit olivat nimittäin piirtäneet alueelle torin, jota ympäröivät myöhemmistä karttaselvityksistä päätellen toteutuneet julkiset rakennukset, torille johtavan tien varteen selkeästi artikuloidut korttelit ja vielä rantaa seuraava laituri, joka oli koko länsirantaan kaavoitetun alueen mittainen. Ylätasanteesta ja länsirannasta poiketen ei niemen pohjois- ja itärannalle ollut suunniteltu tai ainakaan piirretty ruutukaavan mukaista asutusta. 5.1.1 Suunnitelmakartan ajoitus Pekka Toivanen on ajoittanut everstiluutnantti Faberin ja konduktööri Johan Conrad Cedersparren päiväämättömän kartan Lappeenrannan ensimmäiseksi linnoitus- ja asemakaavasuunnitelmaksi. Toivasen mukaan suunnitelman varhaisuudesta puhuvat useat sen yksityiskohdista. Siihen piirretty linnoitusniemen lakea ympäröivä vallitus muun muassa seurailee rinteen reunoja paljon monipolvekkeisempana kuin myöhemmät yksinkertaistetut suunnitelmat. Lisäksi suunnitelmaan merkityistä viidestä valli- ja kaivantoprofiilista ilmenee niiden pohjana ollut rinteen muoto. Toivasen perustelu tuntuu luotettavalta, kun vertaa karttaa muuhun Lappeenrantaa ennen pikkuvihaa käsittelevään karttamateriaaliin – kaavoittamisen pohjana on epäilemättä ollut Faberin ja Johan Conrad Cedersparren allekirjoittama kaavasuunnitelma tai jokin muu samankaltainen suunnitelmakartta. Faberin ja Cedersparren suunnitelman varhaisuuden puolesta puhuu lisäksi vielä se, että Lappeenrantaa kutsuttiin 1720-luvun alkuvuosina Lappstrandin nimellä ja kartan oikeaan alareunaan on kirjoitettu nimekkeeksi “Dessein af Lappstrandh”; muut 29 Lappeenrantaa koskevaa Ruotsin sotaarkistossa säilytettävää karttapiirustusta on nimetty Willmanstrandin nimellä. Toisaalta Toivasen arvio siitä, että kartta ajoittuisi jo vuoden 1722 kesään tai syksyyn, tuntuu liian aikaiselta siihen nähden, että karttaan on merkitty toisen kaupungista lähtevän tien johtavan “Fredrikshamniin”. Vehkalahdelle nimittäin myönnettiin “erityisenä kuninkaan armonosoituksena” uusi nimi Fredrikshamn vasta kaupungin privilegioissa 18.7.1723. Lisätietoa kartan ajoitukseen saadaan, kun otetaan huomioon, että toinen kartan allekirjoittanut linnoitusupseeri – everstiluutnantti Johan Jacob Faber – oli virkavapaalla ja oleskeli Ruotsissa vuodesta 1725 syksyyn 1726, jonka jälkeen hän osallistui vuonna 1727 Haminassa kaupungin linnoittamisen kustannuksia selvitelleen komission työhön ja erosi palveluksesta vuonna 1728, jota vuotta myöhäisempi kartta siis ei ainakaan voi olla. Vanhin päivätty ja tässä mainittua karttaa selvästi myöhäisempi Lappeenrantaa käsittelevä kartta Ruotsin sota-arkistossa on vuodelta 1726; sitä edeltävältä vuodelta on kuitenkin säilynyt kesällä rakennetun parakin piirustus. Edellä mainitun lähdemateriaalin perusteella voidaan päätellä, että kartta ajoittuu vuosien 1722 ja 1725 väliseen ajanjaksoon. Suunnitelman vasempaan yläreunaan kirjoitettu teksti Lit:A antaa suunnitelmakartasta vielä lisää tietoa. Merkintä tarkoittaa sitä, että kartta on kuulunut liitteenä jonkin asiakirjan yhteyteen. Kun tiedetään, että kartta joka tapauksessa ajoittuu Lappeenrannan linnoittamisen alkuvaiheeseen

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=