Lappeenrannan varuskuntahistoria

37 1720-luvulle, ja tiedetään, että Lappeenrannan linnoittamissuunnitelma vahvistettiin vuoden 1723 valtiopäivillä, voidaan suunnitelmakartan asiakirjayhteyttä etsiä vuoden 1723 valtiopäivien asiakirjoista. Lukemistani vuoden 1723 valtiopäivien asiakirjoista mainitaan vain yhdessä, että Lappeenrantaan suunnitelluista puolustuslaitteista on asiakirjan liitteenä ollut suunnitelmapiirustus. Kyseessä on Valtionarkistossa säilytettävä puolustuskomission lausunto Suomen puolustuskysymyksestä joulukuussa 1723. Faberin ja Cedersparren suunnitelmakartta sopii ulkonaisesti hyvin asiakirjan liitekartaksi. Asiakirjassa on ensinnäkin mainittu liitteen olevan “Dessein”, jota sanaa käytetään myös kartan otsakkeessa. Lisäksi asiakirjassa käytetään Lappeenrannasta nimitystä “Lappstrandh” – aivan kuten Faberin ja Cedersparren kartassa. Haminasta taas asiakirjassa käytetään nimitystä “Wekelax eller Fredrichshamn” – ja kartassa on mainittu tien pääportilta johtavan Fredrikshamniin. Toisaalta taas kun asiakirjassa viitataan liitekarttaan, viitataan samalla myös suunniteltuihin pomminkestäviin torneihin, jotka tuli rakentaa Haminaan ja Lappeenrantaan. Faberin ja Cedersparren suunnitelmakartassa on merkitty kirkkomaan aidan koillispuolelle, osittain aidan päälle, kahdeksankulmaisen rakennelman pohjakaava. Siihen on merkitty aukot kirkkomaan sisäpuolelle ja itäpuolelle. Pohjakaava herättää kysymyksen siitä, voisiko se olla suunniteltu puolustustorni. On kuitenkin mahdollista, että se kuvaa kirkon tapulia tai isossavihassa raunioitunutta tapulia. Asian varmistaminen on ongelmallinen sen vuoksi, että tapulin sijainnista ja ulkonäöstä ennen isoavihaa ei ole tietoja eikä sitä myöhemmässä karttamateriaalissa ole merkitty kirkkomaan kulmaan. Kahdeksankulmio on joka tapauksessa merkitty suunnitelmakarttaan samalla värillä kuin puolustuslaitteet ja toisaalta kirkon vaaleanpunaisesta poikkeavalla värillä. Merkinnän tarkoitus jää siten avoimeksi, joskin kahdeksankulmainen muoto ja sijainti kirkkomaan kulmassa viittaavat siihen, että merkintä olisi tarkoittanut kellotapulin sijaintia. Suunnitelmapiirustuksen ja asiakirjan sisällölliseen yhteyteen taas viittaisi kartan vasempaan reunaan ylhäältä alas kirjoitettu teksti: “Bakom desse ort Längre Nordig Liggande Öar, kan Sig Galler Flåttan uppehålla”. Teksti viittaa myös puolustuskomitean lausunnossa kirjattuun tarpeeseen valmistaa kaleereita tai aseistettuja aluksia Lappeenrannasta aina Savonlinnaan ulottuvalle Saimaan osalle. Aluksia olisi käytetty puolustustarkoituksiin ja kuljetuksiin. Puolustuskomission lausunto ei toisaalta taaskaan selitä Faberin ja Cedersparren karttaan esimerkiksi “alakaupunkiin” ja porteille merkittyjä kirjaintunnuksia. Suunnitelmakartan asiakirjayhteys jää siis toistaiseksi avoimeksi.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=