39 pyrän muodostama tenaljivalli ja rakenne oli yhdistetty aiemmin käytettyyn porttiteemaan, mutta käytännössä oli kuitenkin muodostunut Tessinin suunnitelman kaltainen barokkimainen tilailluusio. Sotilasarkkitehtuurin puolella on olemassa Lappeenrannassa käytetylle porttiteemalle hyvinkin kansainvälisiä vastineita. Idea kaupunkiin tulevan tien kierrättämisestä raveliinin ohitse, vallihaudan yli ja tenaljin läpi esiintyy linnoitusteoreettisessa kirjallisuudessa jo 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Sama porttiteema on toteutettu esimerkiksi Vaubanin vuonna 1699 suunnittelemassa kuuluisassa Neuf-Brisachissa. Siellä vallitukset tietenkin ovat suuremmat ja monikerroksisemmat, mutta periaatteessa teema on sama. Neuf-Brisachia myös käytettiin 1700-luvun alkupuolella linnoitusteoreettisessa kirjallisuudessa esimerkkinä Vaubanin linnoitustyylistä. Voidaan tietenkin asettaa kyseenalaiseksi, oliko tilailluusion luominen Lappeenrannan pääportin kohdalla tarkoituksellista. Tarkoituksellisuuden puolesta kuitenkin puhuvat Lars Petterssonin tulkinnat siitä, että samanaikaisessa Lappeenrannan sisarkaupungin Haminan rakentamisessa tilailluusioita luotiin tietoisesti. Pettersson pitää Haminan Ulrika Eleonoran kirkon suunnitelmaa Tukholmassa sijaitsevan “Jean de la Valleen Katariinan kirkon pohjakaavan sijoittamisena Löwenin asemakaavaan perustuvan torille päin kapenevan tontin, Palma Nuovan, ja Piazza del Popolon tapaisten ratkaisujen ja barokin valeperspektiivin innoittamana”. Hän kuitenkin huomauttaa, että menettely on valeperspektiivin vastainen, joskin sitä voidaan pitää ennakkoluulottomana. Hänen mukaansa kirkossa ei ole voitu kokea valeperspektiiviefektiä kuin keskitilasta kapeneviin ristivarsiin katseltaessa. Vaikka kirkon rakenteen vertaaminen Lappeenrannan pääportin suunnitelmaan on arveluttavaa, voidaan silti ottaa huomioon, että Lappeenrannassakin valeperspektiivi olisi toteutunut – jos Faberin ja Cedersparren suunnitelmakartta olisi toteutettu sellaisenaan – vain juuri portin kohdalta katsottaessa kohti linnoituslaitteiden muodostamia kapenevia tilarakenteita. Toki on myös mahdollista, että valeperspektiiviä ei ajateltu lainkaan portin suunnittelussa, vaan pyrkimyksenä oli vain käyttää hyväksi puolustuksellisesti edullista tilarakennelmaa. 5.1.3 Katuverkko ja asemakaavasuunnitelman muut osat Noin 20 – 22 kyynärää leveä kaupungin pääkatu kulki suoraan linnoituskaupungin halki ja laskeutui pohjoisportin kautta niemen pohjoisrantaan. Pääkadun suuntaisesti linnoitusmäen itäreunalle oli suunniteltu toinen katu, joka päättyi ylätasannetta ympäröivään linnoitusvalliin rajoittuvaan, tarkempaa luonnostelua vailla olleeseen kortteliin. Sen päättymiskohdasta alkoi linnoituksen laen pohjoisin poikkikatu. Poikittaiskatuja oli laelle suunniteltu yhteensä viisi. Keskimmäisen poikkikadun jatkeena länteen oli linnoituksen laen ja niemen länsireunalla olevan tasaisemman, entisen markki
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=