Lappeenrannan varuskuntahistoria

47 missa. Mielenkiintoinen muutos suunnitelmapiirustuksen katuverkkoon nähden oli, että Pehr Cedersparren piirustuksen mukaan linnoituksen ylätasanteen pääkadun itäpuolella olevat kadut lähenivät pääkatua etelässä muutaman asteen. Linnoituksen ylätasanteen katuverkostosta muodostui Pehr Cedersparren piirustuksen mukaan, pääportin toimiessa tarkkailupisteenä, lievästi säteittäinen. Suunnittelijoilla ei kuitenkaan liene ollut tarkoitus pyrkiä pikkuvihan jälkeisten kaavoittajien tapaan sädekatujen luomiseen pelkästään esteettisistä syistä, sillä kartan mukaan pääkadun länsipuolinen pitkittäiskatu oli pääkadun suuntainen eikä siis säteittäinen. Lisäksi Pehr Cedersparren piirustuksessa voi olla myös mittavirhe, koska Johan Conrad Cedersparren vuodelta 1728 olevien, linnoitustöitä selvittävien piirustusten mukaan lähimpänä itärinnettä oleva pitkittäiskatu ei eronnut pääkadun suunnasta paljoakaan. On kuitenkin huomattava, että Lappeenrannan rakentamista toteuttaneille linnoitusupseereilla oli koko ajan esimerkki säteittäisestä katuverkostosta edessään – Pehr Cedersparre allekirjoitti selostuspiirustuksensa joulukuussa 1726 säteittäiseen katuverkkoon suunnitellussa Haminassa. Lappeenrannassa katuverkon lievään säteittäisyyteen on varmastikin eniten johdattanut linnoituksen ylätasanteen muoto. Se oli pohjoisessa leveämpi kuin etelästä, joten jos haluttiin käyttää tila mahdollisimman tarkoin, oli hyödyllistä sijoittaa joku katu hiukan tiukasta ruutukaavasta poikkeavasti. Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelmapiirustuksen mukaisesti oli ylätasanteelta rantatorille rakennettu portaat. Länsirannassa sijaitseva “alakaupunki” oli Pehr Cedersparren selvityksen mukaan katuverkoston, korttelirakenteen, torin ja alueelle rakennettaviksi suunniteltujen yksityisten rakennusten osalta pitkälti suunnitelmapiirustuksen mukainen. Myös rannan muotoinen laituri oli rakennettu, mutta se kiersi rantaa kauemmas pohjoiseen kuin oli aiemmin suunniteltu. “Alakaupungissa” oli ainakin osittain toteutunut suunniteltu torilta pohjoiseen kulkevan pitkittäiskadun arkkitehtoninen korostaminen. Katuhan oli suunniteltu leveämmäksi kuin muut kadut. Selostuskartassa katu oli edelleen selvästi leveämpi kuin alueen ainoa poikkikatu tai aivan rinteen juurta myöten pohjoiseen kulkeva katu, mutta sitä oli kuitenkin kavennettu niin paljon, ettei ero lännempänä sijaitsevaan lyhyempään pitkittäiskatuun verrattuna ollut enää niin merkittävä kuin Faberin ja Johan Conrad Cedersparren kartassa. Rinteen juurta myöten pohjoiseen kulkevaa katua ei ollut merkitty linnoitussuunnitelmaan. Se kulki Pehr Cedersparren selostuspiirustuksen mukaan aivan rinteen “kainalossa” ja linnoitusmäen luoteisnurkan kierrettyään kohtasi pohjoisrannassa ylätasanteen läntisimmän pitkittäiskadun. “Alakaupungin” pääkadun leveys oli mittakaavan mukaan n. 8 1/2 metriä, poikkikatu ja rinteessä kulkeva katu sen sijaan olivat vain hiukan yli 6 metriä leveitä. Ranta-alueelle ei ollut selostuksen sotilaallisia rakenteita esittävän luonteen vuoksi merkitty useimpia siviilirakennuksia. Tiedetään kuitenkin, että alueen merkittävintä rakennusta, torin länsipuolelle suunniteltua maaherran residenssiä, oli alettu rakentaa jo ennen kuin Lappeenrannan valinta maaherran sijaintipaikaksi oli varmistunut. Rakennus valmistui vuonna 1725. “Alakaupungin” tori oli Faberin ja Johan Conrad Cedersparren linnoitussuunnitelmassa ja Pehr Cedersparren työselvityksessä lähes samanlainen. Torin rinteenpuoleisen osan muotoilua oli kuitenkin jossain määrin muutettu. Pehr Cedersparren selostuspiirustuksen mukaan torin yläpuolelta kulki pohjoiseen pitkittäiskatu. Pitkittäiskadun eteläpään ja ylätasanteelta torille laskeutuvien portaiden väliin oli merkitty kaupungin raatihuonerakennus, joka oli kartan mukaan rakennettu hieman toritasoa korkeammalle tasanteelle. Raatihuoneen sijainnille kartan mukaisella paikalla antavat tukea myös alueella suoritettujen kaivausten tulokset. Siten on mahdollista, että raatihuoneen edestä pohjoiseen kulkenut katu olisi myös kulkenut rinteen puolivälissä. Vielä on huomattava “alakaupungin” katuverkostosta, ettei se Pehr Cedersparren piirustuksen mukaan poikennut niin paljoa ylätasanteen katuverkoston suunnasta kuin Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelmassa. Itse asiassa nähdään, että “alakaupungin” pitkittäiskadut olivat selvityskartan mukaan lähellä ylätasanteelle merkittyjen “säteittäisten” katujen kulmaa pääkatuun nähden. Myöhemmissä kartoissa kulma taas oli lähempänä Faberin ja Johan Conrad Cedersparren karttaa. Syy lienee se, että Pehr Cedersparren selostuspiirros on myöhempiin työselvityksiin ja inventointikarttoihin verrattuna katuverkoston ja kortteleiden suhteen epätarkka. “Alakaupungista” pohjoiseen kulkevan pitkittäiskadun jatkona niemen pohjoisrantaa kiertävä rantatie jatkui Pehr Cedersparren piirustuksen mukaan lähes koko niemen ympäri. Kun Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelmassa niemen itäpuolella sijaitseva ranta oli jätetty artikuloimatta, oli sinne nyt selvityksen mukaan muodostettu tien ja rannan väliin kaksi rantaviivan mukaan muotoiltua korttelia ja tien länsipuolelle viisi korttelia. Ne seurasivat rantatien puolelta tien maastonmuotoja

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=