Lappeenrannan varuskuntahistoria

48 seuraavaa linjaa, mutta länsireunaltaan ne oli piirretty rinteen yläosassa sijaitsevaan ylätasanteen itäisimpään katuun ulottuviksi. Rantaa kiersi suunnitelmapiirustuksen tavoin paaluaitaus: ainoastaan “alakaupunkia”, jota taasen kiersi rannassa laituri, se ei suojannut. Toivanen huomauttaa, että paalutus edisti yhtälailla sotilaallisia tarkoituksia kuin kruunun verotustakin. Paalutukseen oli alun perin varattu 12 aukkoa; myöhemmin järvelle avautuvien aukkojen lukumäärä väheni kuuteen. Jos “alakaupungin” tori muistutti Pehr Cedersparren selostuspiirustuksessa Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelmaa, niin ylätasanteen aukiosommitelma oli ehkä eniten muuttunut yksityiskohta asemakaavasuunnitelmaan nähden. Suunnitelmassa oli kirkon pohjoispuolen korttelista muodostettu avokulmainen aukio. Nyt Pehr Cedersparren työselostuksen mukaan kirkon pohjoispuolelle oli muodostettu sen tilalle kaksi suorakaiteen muotoista korttelia, jotka erotti toisistaan pohjois-eteläsuuntainen katu. Aukio oli sijoitettu nyt kirkon itäpuolelle, heti linnoituksen pääportin jälkeen. Siten oli muodostunut epäsäännöllisen muotoinen aukio, jota myöhemmässä inventointipiirustuksessa kutsutaan “hälytystoriksi”. Toria reunusti pohjoisessa linnoituksen pääkadun ensimmäinen itäpuolinen kortteli, idässä torin laidalle oli sijoitettu armeijan rakennus, etelässä olivat linnoituksen portti sekä linnoitusvallit, ja lännessä aukiota rajasivat kaksi armeijan rakennusta sekä kirkkorakennus aitoineen. Syyksi aukion siirtämiseen eri paikalle kuin suunnitelmapiirustuksessa voidaan nähdä suunnittelijoiden pyrkimys säännöllisempään kaavamuotoon. Siirtämällä “hälytystori” kirkon itäpuolelle saatiin kaksi ylätasanteen kaavan säännöllistä korttelikokoa rikkovaa, pääkadun itäpuolella sijaitsevaa pientä korttelia poistetuksi. Samalla saatiin pääkadun länsipuoliseen katuseinämään aukon tehnyt aukio poistetuksi, joten mahdollisuus ajan rakennustaiteellisten periaatteiden mukaiseen tiiviiseen katuseinämään oli suurempi. Aukion suunnitelmien vastaiselle toteuttamiselle oli myös linnoitusteknisiä syitä. Alkuperäisessä suunnitelmassa olisi aukion paikalla osittain sijainnut linnoituslaitteita. Kun kaikkia vallituksia ei rahapulan vuoksi rakennettu, mahtui “hälytysaukio” hyvin kirkon ja portin väliseen tilaan. Toisaalta oli myös sotilaallisesti järkevämpää, ettei aivan linnoitusvallien viereen rakennettu piirityksen aikana vaarallisia siviilirakennuksia, vaan kulkutie puolustusvalleille säilyi avoimena.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=