Lappeenrannan varuskuntahistoria

51 Pääkadun varteen rakennettiin tykistön upseerien kuusihuoneisen parakin eteläpuolelle parakki myös jalkaväen upseereiden käyttöön (numero 2). Parakki rakennettiin aiemmalle komendantin asunnon paikalle (myöhemmin komendantti oli majoitettuna linnoituksen pohjoisrannassa). Parakista ei ole säilynyt varsinaisia piirustuksia; linnoitusupseerien karttojen mukaan se oli kooltaan ja kattomuodoltaan tykistön upseerien parakin kaltainen. Vuonna 1727 rakennettiin “itäkaupunkiin” noin 24 x 115 kyynärän kokoinen miehistöparakki (numero 3). Tässä parakissa Stackelberg mainitsi olevan “kolme asuinhuonetta, kaksi eteistä ja pesutuvan”. Parakki oli ulkoasultaan pääkadun varteen rakennettua parakkia huomattavasti vaatimattomampi. Fasadissa sijaitsivat majoitushuoneitten eteisiin ja pesutupaan (saunaan) johtavat ovet, ja sen jakoivat kuuteen osaan väliseinien paikan osoittavat hirsisalvokset. Ikkunat oli sijoitettu rakennuksen toiselle pitkälle sivulle. Rakennuksessa oli satulakatto. Rakennuksen pohjakaavion mukaan majoitushuoneet olivat neliönmuotoisia, mitoiltaan noin 24 x 24 kyynärää. Niihin oli merkitty rakennetuiksi harmaakiviset uloslämpeävät uunit, aliupseereille varatut pienet huoneet, joista piirustuksessa käytetään nimitystä “contoir”, ja miehistölle tarkoitetut leveät makuulaverit. Varusteiden säilytys oli ratkaistu isokokoisten eteisten avulla. Mielenkiintoinen yksityiskohta rakennuksessa oli päätyyn sijoitettu, noin 15 x 15 kyynärän kokoinen sauna. Sinne oli merkitty rakennetuksi iso harmaakivinen uloslämpeävä kiuas ja seiniä kiertävät lauteet. Miehistöparakin pohjakaavion mukaista huoneiden sijoittelua on pidettävä puhtaasti funktionaalisena ratkaisuna, jonka esikuvina voidaan nähdä ajan kansanrakennuksille ominaiset perustyypit: yksinäistupa siihen liittyneine kylkiäisineen, ns. moratupa ja paritupa. Miehistön käyttöön oli rakennettu parakki (numero 4) myös “hälytystorille”, itäisen pitkittäiskadun alkuun. Rakennuksesta ei kuitenkaan ole säilynyt piirustuksia. Linnoitusupseerien karttojen mukaan se oli suorakaiteenmuotoinen ja aumakattoinen rakennus. Aumakatto kaiketi katsottiin edustavammaksi kuin harjakatto, sillä “hälytystorilla” ja pääportin läheisyydessä olevan rakennuksen ulkonäköön lienee kiinnitetty enemmän huomiota kuin “itäkaupungin” syrjässä olevaan harjakattoiseen miehistöparakkiin. Lappeenrantaan ennen pikkuvihaa rakennetuista parakeista on tiedossa vielä yksi parakkia esittävä piirustus. Rakennus rakennettiin Lappeenrannassa vuonna 1729 raivonneen suurpalon tuhoaman, maistraatin rakennuttaman parakin tilalle. Rakennus oli sijoitettu Suuren Kuninkaankadun ja “alakaupunkiin” johtavan kadun kulmaukseen (numero 5). Rakennus oli muista linnoitusupseerien karttoihin merkityistä rakennuksista poiketen vinkkelirakennus. Tätä rakennusta Stackelberg nimitti

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=