Lappeenrannan varuskuntahistoria

52 neljän huoneen parakiksi, jossa eteisenä toimiva viides huone toimi keittiönä. Huolimatta rakennuksen sijainnista yhdellä “yläkaupungin” kaupunkikuvallisesti arvokkaimmista paikoista – pääkatujen risteyksessä – oli sen julkisivuarkkitehtuuri yhtä korutonta kuin muidenkin sotilasrakennusten. Rakennuksessa oli aumakatto, mutta ei kattoikkunoita. Pääkatua, Suurta Kuninkaankatua kohti olevan lyhyemmän sivun jakoivat kolmeen osaan väliseinien sijainnin osoittavat hirsisalvokset. Piirustuksen mukaan reunimmaisissa osissa sijaitsivat samankaltaiset, pystypuitteella kahteen osaan jaetut ikkunat kuin jo aiemmin mainitussa, pääkadun varrella sijainneessa kuuden huoneen parakissa. Keskiosassa sijaitsi kadulle aukeava ovi, jonka yläpuolelle oli sijoitettu pieni kaksoisikkuna, joka antoi valoa eteisenä ja keittiönä toimivaan huoneeseen. “Alakaupunkiin” johtavalle kadulle päin oleva julkisivu jakautui niinikään kolmeen osaan, mutta siellä ei ollut julkisivun puolella ovea, vaan kolme ikkunaa. Pohjakaavamittauksen mukaan pääkadun puoleisessa siivessä sijaitsi kolme huonetta, joista suurin ja arvokkain sijaitsi rakennuksen kulmassa. Se oli tarkoitettu upseerien käyttöön. Keskellä sijaitsi eteinen, joka toimi myös keittiönä, ja siiven toisessa päässä oli aliupseerien huone. Upseerien huonetta lämmitettiin kaakeliuunilla, aliupseerien avotakalla. Siiven keskellä sijaitsevaan eteiseen oli ovi myös sisäpihan puolelta. “Alakaupunkiin” johtavan kadun puoleinen siipi koostui kahdesta miehistön majoitukseen varatusta huoneesta. Uunit oli sijoitettu väliseinän kohdalle. Molempiin tupiin oli oma sisäänkäyntinsä. Oviaukkojen välissä kulkivat ulkoportaat ullakolla sijaitseviin säilytystiloihin. Piirustukseen oli myös merkitty tupiin rakennetut nukkumalaverit. Sisäpihan puolelle oli parrujen varaan rakennettu katos kiväärien säilytykseen; sen rakenne ei kuitenkaan käy piirustuksesta tarkemmin ilmi. Rakennuksen pohjakaavaa voidaan pitää yhdistelmänä siviilirakennuksissa esiintyvistä yksinäistupa- ja paritupamuodoista. Sen sijaan rakennuksen vinkkelimuoto on harvinainen ajankohdan siviilirakennuksien muotoihin verrattuna. Rakennuksen muotoa ei kuitenkaan voi pitää poikkeuksellisena, kun sitä vertaa samanaikaisesti Haminaan rakennettuihin sotilaallisiin rakennuksiin. Siellä esiintyvän U-volyymisen parakin rinnalla Lappeenrannan vinkkeliparakki ei ole enää niin harvinainen ilmiö. Edellä mainittujen parakkien lisäksi linnoitusjoukot rakensivat Lappeenrantaan vuonna 1730 vielä yhden pienen yhden huoneen parakin ja yhden neljän huoneen parakin. Tiedossani ei ole niitä koskevia säilyneitä piirustuksia; kuitenkin neljän huoneen parakki esiintyy linnoitusupseerien kartoissa kirkkomaasta pohjoiseen olevana neliönmuotoisena rakennuksena (numero 6). Rakennus oli pohjakarttojen mukaan telttakattoinen. Parakkityypin luonnetta valaisevat Haminasta parakkityyppiä esittävät säilyneet piirustukset. Rakennus oli muiden parakkien tavoin rakennettu hirsistä. Sen jakoivat neljään yhtä suureen huoneeseen rakennuksen läpi keskeltä kulkevat väliseinät. Keskellä rakennusta sijaitsi savupiippu, johon oli liitetty kunkin neljän huoneen tulisija. Jokaiseen huoneeseen oli oma sisäänkäynti. Eräässä Haminan piirustuksista oli rakennukseen lisätty ulko-ovien eteen eteiset. Telttakaton alaosaan, väliseinän yläpuolelle, oli kattoon merkitty ikkuna. Linnoitusjoukkojen rakentamien parakkien lisäksi oli kaupunkiin rakennettu kaupungin kustantama parakki (numero 7). Se sijaitsi vastapäätä vinkkeliparakkia, Suuren Kuninkaankadun toisella puolella. Rakennusryhmittymään kuului linnoitusupseerien karttojen mukaan kolme suorakaiteen muotoista satulakattoista rakennusta. Rakennuksista lienee vain yksi ollut miehistön majoituskäytössä, sillä vuodelta 1739 tiedetään, että kaupungin parakkiin oli mahdollista sijoittaa sotilaita vain kahteen huoneeseen. Vuoden 1730 jälkeen rakennettiin Lappeenrantaan majoitustilaa seuraavan kerran vasta vuosina 1739–1740. Syyskuussa 1739 päivätyssä kertomuksessa linnoitusupseeri Adam Blaesingh kertoi Lappeenrannassa olevan vain joitakin yksikerroksisia huonoja kasarmeja tai parakkeja. Hän kuitenkin raportoi rakenteilla olevan uuden kaksikerroksisen parakin. Uusi parakki tulisi olemaan samanlainen kuin Haminaan rakennettavat neljä parakkia. Uudessa parakissa oli sen valmistuttua kahdeksan huonetta ja siihen voitiin majoittaa yhteensä 168 henkilöä. Alakerrassa sijaitsivat miehistön ja yläkerrassa upseereiden ja aliupseereiden majoitustilat. Rakennus oli linnoitusupseerien karttojen mukaan aumakattoinen ja sijaitsi ensimmäisessä kirkon pohjoispuoleisessa korttelissa kahden vanhemman parakin välissä. Tiedossani ei ole Lappeenrantaan rakennettua parakkia kuvaavia piirustuksia, mutta Haminasta on säilynyt kopio sinne rakennettavaksi ehdotetusta kaksikerroksisen parakin piirustuksesta – se ei kuitenkaan huoneiden lukumäärästä päätellen voi olla pohjakaavaltaan samanlainen kuin Lappeenrantaan rakennettu. Haminan parakkia kuvaava piirustus lieneekin ennemminkin Haminaan jo ennen vuotta 1731 rakennetun kaksikerroksisen parakin suunnitelman kopio. Siihen viittaa sekin, että kyseisessä parakissa mainittiin olleen 24 huonetta.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=