Lappeenrannan varuskuntahistoria

53 5.4.2 Muut sotilasrakennukset Sotilaiden majoitukseen vartiovuorojen aikana oli Lappeenrantaan rakennettu “alakaupunkiin” päävartio (numero 8), Haminan portiksi kutsutun pääportin vartiorakennus eli corps de garde sekä muita pienempiä corps de garde -rakennuksia (numerot 9). Päävartiosta ja Hamina portin vartiosta ei tiedossani ole piirustuksia, mutta yhdestä makasiinipihan viereen rakennetusta corps de gardesta piirustus on säilynyt. Rakennus oli neliönmuotoinen, sivun pituus alle kymmenen kyynärää. Rakennus oli telttakattoinen, ja yhdellä katon lappeella oli savupiippu. Julkisivun puolella sijaitsi ovi, ja julkisivuseinän jakoivat kahteen osaan väliseinän paikan osoittavat salvokset. Rakennuksen sisälle oli muodostettu väliseinillä vinkkelimuotoinen eteinen ja neliömäinen huone, jossa sijaitsivat uuni ja makuulaverit. Rakennuksen pohjakaava ja julkisivu eivät piirustuksen mukaan vastaa toisiaan. Pohjakaavassa väliseinän salvokset ulottuvat vain takaseinään ja toiseen sivuseinään – sen sijaan julkisivussa ei pohjakaavan mukaan pitäisi näkyä salvoksia. Rakennuksen julkisivussa vasemmalla sijaitseva vertikaali merkintä ei siis voi olla hirsisalvos. Voitaisiin ehkä ajatella, että julkisivuun olisi tehty laudasta eräänlainen pilasteri jaottelemaan fasadia. Tämä ei kuitenkaan tunnu todennäköiseltä, sillä missään muussa rakennuksessa ei piirustusten mukaan menetelty näin. Todennäköisempää lienee se, että pohjakaava oli virheellisesti piirretty – etenkin kun sen mukaan rakennuksessa ei olisi ollut lainkaan ovea tai ikkunaa. Sotilaiden majoitusrakennusten lisäksi Lappeenrantaan rakennettiin muitakin armeijan tarvitsemia rakennuksia. Tärkeitä rakennuksia armeijalle olivat erilaiset makasiinit. Pääosa Lappeenrantaan sijoitetuista makasiineista oli sijoitettu “yläkaupungin” koillisnurkkaan omalle aidatulle piha-alueelleen (numero 10). Alueelle oli merkitty kahteen riviin yhteensä seitsemän eri rakennusta. Lisäksi kirkkomaan aidan kupeessa sijaitsi makasiini (numero 11) ja aidan eteläpuolella vuonna 1725 rakennettu varasto-ja kalkkiaitta (numero 12). Viimeksi mainitusta rakennuksesta on säilynyt piirustus, jonka mukaan rakennus oli satulakattoinen, kapea ja pitkä. Aitta oli lämmittämätön. Varasto- ja kalkkiaitasta itään sijaitsi vielä yksi erillinen satulakattoinen makasiini (numero 13). “Yläkaupungin” länsireunassa sijaitsi paaluaitauksen suojaama varusvarasto eli “tyghus” (numero 14). Lappeenrantaan rakennettujen makasiinien ulkoasusta kertova lähdeaineisto on puutteellista. Sen mukaan rakennukset olivat puurakenteisia ja niiden katemateriaalina oli turve. Mielenkiintoisen vertailuaineiston Lappeenrantaan rakennetuille makasiineille tarjoavat 1720-luvulla Haminaan rakennettuja makasiineja ja varastoja kuvaavat piirustukset sekä varusvaraston tyyppipiirustus 1700-luvun alusta.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=