Lappeenrannan varuskuntahistoria

54 Leipomo oli 1700-luvun alun armeijoiden muonitukselle tärkeä laitos. Sen vuoksi niitä rakennettiin varuskuntapaikkakunnille. Lappeenrantaan rakennetusta leipomosta (numero 15) ei ole säilynyt piirustuksia. Tiedetään kuitenkin, että siinä oli kuusi uunia ja kaksi huonetta ja että sitä pidettiin liian pienenä armeijan tarpeisiin nähden. Ennen pikkuvihaa oli armeijan käytössä leipomoita Lappeenrannan lisäksi ainakin Savonlinnassa, Hämeenlinnassa ja Haminassa. Leipomoista on säilynyt myös piirustuksia. Savonlinnassa komendanttina olleen Ruthensparren suunnitelma tehokkaampaa leipomoa varten on säilynyt, samaten Hämeenlinnaan aivan ennen pikkuvihaa rakennetun kivisen leipomon piirustukset. Paras vertailukohta Lappeenrannan leipomolle lienee kuitenkin Haminan kuusiuuninen ja kaksihuoneinen leipomo. Rakennus oli muiden Itä-Suomeen rakennettujen sotilasrakennusten tapaan ulkoasultaan yksinkertainen. Julkisivun keskellä oli ovi, jonka molemmin puolin sijaitsivat ikkunat. Oven molemmilla puolilla näkyivät myös keskellä rakennusta sijainneen eteisen seinien salvokset. Leivinuunit sijaitsivat yhtenäisenä kokonaisuutena keskellä rakennusta siten, että molempiin huoneisiin avautui kolme uuninaukkoa. Tykistöä varten Lappeenrantaan rakennetusta pajasta (numero 16) on säilynyt Pehr Cedersparren allekirjoittama piirustus. Sen mukaan vuoteen 1726 mennessä valmistunut rakennus muodostui tuvasta ja sen kylkiäisestä. Tulisija sijaitsi tuvan takaseinustalla, ja vastapäätä sitä oli ovi ja ikkuna. Myös kylkiäisessä oli ikkuna päätysivussa. Kylkiäisen funktiona lienee ollut tarvikkeiden ja työkalujen säilyttäminen. Tykistön käyttöön rakennetusta laboratoriosta (numero 17) ei ole säilynyt piirustuksia. Rakennus oli räjähdysvaaran vuoksi sijoitettu linnoitusniemen luoteispuolella sijaitsevaan Rapasaareen. Ruutikellareista on säilynyt vuoteen 1726 mennessä rakennetun pienen ruutikellarin (numero 18) piirustukset sekä vuonna 1727 rakennetun “ruutimakasiiniksi” nimitetyn kellarin (numero 19) piirustukset. Lähellä bastioni Faberia sijainnut pieni ruutikellari oli osittain maan alla. Maan alla olevaan kuutiomaiseen osaan oli rakennettu hirsistä pitkokset, joiden varassa ruutitynnyreitä säilytettiin. Samantapaista menettelyä käytettiin myös Haminassa. Maan pinnalla näkyvä osa pientä ruutikellaria oli pyramidinmuotoinen. Vuonna 1727 rakennettu, “yläkaupungin” luoteisosassa sijainnut suuri ruutikellari oli periaatteeltaan samanlainen mutta isompi. Myös siitä näkyi maanpinnalle vain pyramidinmuotoinen osa. Pyramidin yhdelle sivulle oli kuitenkin sijoitettu suorakaiteen muotoinen eteisrakennelma. Alas pohjakaavaltaan neliönmuotoiseen kellariin johti ovelta neljä askelmaa. Kellarin katto oli tuettu hirsisillä kattotuoleilla ja lisäksi kellarin keskeltä pystyhirren avulla. Sivuseinillä sijaitsivat tuuletusaukot.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=