Lappeenrannan varuskuntahistoria

57 5.5 Kaupunkirakenne ruotsalaisen kauden jälkipuolella Pehr Cedersparren vuoteen 1726 ajoittuvan selostuspiirustuksen jälkeen Lappeenrannasta on säilynyt jo useampi asemakaavaa kuvaava kartta. Seuraavalle vuodelle ajoittuvan, linnoitusupseerien laatiman kartan mukaan kaupungin kadut kulkivat säännöllisen ruutukaavan mukaan, jopa eteläpuolella sijainnut “alakaupungin” katuverkko on oikaistu kulkemaan samansuuntaisesti kuin ylätasanteen kadut. “Alakaupunkiin” oli myös merkitty yksi poikkikatu enemmän kuin aiemmissa kartoissa. Toisaalta Pehr Cedersparren selostuspiirustukseen merkittyä, raatihuoneelta pohjoiseen lähtenyttä, rinteen luoteiskulman kiertänyttä katua ei karttaan ollut merkitty. “Alakaupunkiin” muodostettu uusi lyhyt poikkikatu sekä ylätasanteen koilliskulmassa sijainnut aukio esiintyivät myös myöhemmissä kartoissa. Pehr Cedersparren karttaan merkitty, raatihuoneelta pohjoiseen lähtenyt ja linnoituksen luoteisnurkan kiertänyt tie ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta esiintynyt karttamateriaalissa. Kyseisessä 1730-luvulle ajoittuvassa kartassa oli raatihuoneelta lähteväksi merkitty kulkutie, joka kiersi linnoituksen ylätasanteelle rakennetun varustuksen alapuolella linnoituksen luoteiskulman ja ulottui aina linnoituksen pääkadulle saakka. Kulkutieltä oli käynti linnoituksen ylätasanteelle samasta kohtaa kuin Cedersparren kartassakin. Kadulla oli todennäköisesti vain vähän merkitystä, koska sitä ei ole merkitty muihin linnoitusupseerien selostuspiirustuksiin. Ylätasanteella ei kaupunkiin muodostunut pääkadun länsipuolelle Pehr Cedersparren selostuspiirustuksessa esiintyvää pitkittäiskatua eli siten ei pääkadun länsipuolelle muodostunut piirustuksen mukaan kuin yksi korttelirivi. Uutena tekijänä oli kaupunkirakenteeseen tullut mukaan linnoituksen laen koillisnurkkaan muodostettu aukio. Aukio rajoittui pohjoisesta ja idästä ylätasanteen reunaan, etelässä se vei puolet yhdestä korttelista. Lännessä pääkadun itäpuolen kortteleista toiseksi pohjoisin muodosti aukion länsireunan. Pääkadun itäpuolisen pohjois-eteläsuuntaisen pitkittäiskadun linjauksesta karttamateriaali antaa jossain määrin ristiriitaista tietoa. Joissakin kartoissa pitkittäiskatu oli nimittäin linnoituksen ylätasanteen eteläreunassa muutaman asteen lähempänä pääkatua kuin pohjoisessa. Vuodelta 1728 olevien linnoitusupseerien selostuspiirustusten mukaan katuverkko ja korttelirakenne olivat jo saaneet sen muodon, jossa se säilyi aina ruotsalaisen kauden loppuun asti. Aiempiin karttoihin nähden on huomattava, että “alakaupungin” lyhyempää pitkittäiskatua ei enää ollut piirretty ulottuvaksi keskellä olevaan poikittaiskatuun asti, vaan katu oli pohjoisrannan laiturilta keskelle korttelia päättyvä umpikuja. Samaten oli ranta-alueille sijoittunut rannan ja niemeä kiertävän tien väliin kaksi rannan muotoja seuraavaa kapeaa korttelia. Ylätasanteella oli merkittävin muutos aiempaan verrattuna tasanteen reunoille rakennettu linnoitusvalli. Sen sijaan ylätasanteen korttelirakenne ja katuverkko olivat säilyneet samankaltaisina. Siten kaksi vuotta aiemmin Pehr Cedersparren työselvityksessä esiintynyttä pääkadun länsipuolista pitkittäiskatua sekä sen ja länsirinteen väliin jääviä kortteleita ei ollut muodostettu. Samaten oli itäisimmän pitkittäiskadun eteläisin kortteli jätetty pois ja toiseksi eteläisimmästä korttelista oli rinteen reunalle rakennetun vallin takia jäänyt kaakkoiskulma pois. Ylätasannetta pohjoisesta ja idästä ympäröivän vallin ja kortteleiden väliin oli muodostunut vallin mutkia seuraileva katvetie. Vuoden 1728 jälkeen seuraavat linnoituksen kaupunkirakennetta valaisevat selostuskartat ovat 1720luvun linnoitustöitä seuranneen tauon jälkeen vuodelta 1740 ja 1741. Niissä ei ole enää havaittavissa muutosta 1720-luvun tilanteeseen. Siten Lappeenrannan kaupunkirakenne ison- ja pikkuvihan välisenä aikana saavutti perusmuotonsa vuoteen 1728 mennessä. Lappeenrannan linnoittajien suunnitelmapiirustukset, työselostuksiin liittyvät kartat ja piirustukset ja muut linnoitusta kuvaavat kartat ovat siinä mielessä puutteellisia, että niihin on merkitty vain pieni osa rakennuksista. Siten niissä kuvatun asemakaavan toteutuminen ison- ja pikkuvihan välisenä aikana on pyrittävä varmentamaan myös vertailemalla karttoja keskenään ja muuhun lähdemateriaaliin. On otettava huomioon mahdollisuus, että kartassa kuvattu asemakaava saattoi kuvata suunniteltuja rakenteita tai että kartan esittämää katuverkkoa ei koskaan rakennettukaan. Linnoitusupseerien karttoihin merkittyjen lähinnä sotilasrakennusten perusteella voidaan asemakaavan toteutumisesta tehdä kuitenkin joitakin jokseenkin varmoja päätelmiä. Katuverkosta oli katujen varsille sijoitetuista rakennuksista päätellen toteutunut varmasti ainakin linnoituksen pääportilta pohjoiseen kulkeva pääkatu. Samoin perustein näyttää myös ylätasanteen toinen, pääkadun itäpuolella sijaitseva pitkittäiskatu ainakin eteläiseltä osaltaan toteutuneen, samoin ylätasanteen

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=