Lappeenrannan varuskuntahistoria

58 vallituksen katveeseen sisäpuolelle jäävä tie lienee jo sotilaallisistakin syistä toteutunut. Ylätasanteen poikittaiskaduista taas oli niiden varsille sijoitetuista rakennuksista päätellen rakennettu varmasti ainakin eteläisin poikkikatu, joka eteläpuoleltaan rajoittuu kirkkomaan aitaan ja sotilaallisten rakennusten ympäröimään toriin. Samaten oli toteutunut toiseksi eteläisin poikkikatu. Kolmanneksi eteläisimmän poikkikadun varrelle ei linnoitusupseerien kartoissa ollut sijoitettu rakennuksia. Kadun itäpäästä oli kuitenkin merkitty avautuvaksi portti vallituksen läpi itärantaan, joten voidaan pitää mahdollisena, että katu toteutui. Linnoituksen ylätasanteelta länsireunan torille portaina jatkuvan kadun varrelle oli jälleen sijoitettu runsaasti rakennuksia. Kadun toteutumista voitaneen pitää selviönä. Siitä pohjoiseen merkityn kadun varrelle oli merkitty lännessä yksi rakennus; idässä katu johti aukiolle, jossa sijaitsivat kruunun makasiinit. Katu todennäköisesti toteutui. Ylätasanteen pohjoisin poikkikatu rakennettiin, sillä sitä rajasi pohjoisesta valli, ja etelästäkin oli sitä reunustamaan merkitty yksi rakennus. “Alakaupungin” katuverkoston varrelle ei ollut linnoitusupseerien kartoissa sijoitettu sotilasrakennuksia. Rantatorille sijoitetuista rakennuksista päätellen torilta pohjoiseen kulkeva pitkittäiskatu toteutui. Ison- ja pikkuvihan väliseltä ajalta on tiedossa ainoastaan yksi säilynyt Lappeenrantaa koskeva inventointikartta. Todennäköisesti 1730-luvun loppupuolelle ajoittuvan kartan otsikon mukaan se oli “Perinpohjainen kuvaus Lappeenrannan linnoituksesta Suomessa ja Hämeenlinnan kihlakunnassa, johon kuuluu Lapveden pitäjä. Linnoitus on hietaharjulla, jota ympäröi etelä-, länsi- ja pohjoissivulla järvi, joka ulottuu Pohjanmaalle, Karjalaan ja Savonlinnaan. Linnoitus on seuraavanlainen.” Otsikon lisäksi kartassa esitettiin kaupunki julkisine ja sotilasrakennuksineen sekä kirjattiin rakennuksista ja linnoituslaitteista selitykset. Siviilirakennuksia karttaan ei merkitty. Esitystapa kartassa oli hyvin kaavamainen ja rakennusten sijoittelun sekä niemen muodon suhteen osittain virheellinen. Kaavamaisesta esitystavastaan huolimatta kartta antaa tietoa siitä, miten linnoitusupseerien Lappeenrantaan suunnittelema asemakaava toteutui. Pääportin jälkeen oli jo Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelmissa esiintyneellä tavalla sijoitettu kaksi rakennusta: tullitupa ja corps de garde. Niiden jälkeen avautui eteläreunan lähinnä sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitettu, “hälytystoriksi” nimetty aukio. Aukio oli samankaltainen kuin linnoitusupseerien piirustuksissa. Linnoituksen pääportilta pohjoiseen kulkeva pääkatu oli piirustuksessa saanut nimen Stora Kungs Gatan eli Suuri Kuninkaankatu, ja se oli piirretty huomattavasti muita katuja leveämmäksi. Katu sijaitsi linnoitusupseerien karttojen kuvaamalla paikalla. Pääkadun itäpuolella sijaitseva pitkittäiskatu oli piirustuksen mukaan toteutunut linnoitusupseerien esittämällä tavalla. Ylätasannetta kiertävä, vallin katveessa kulkeva tie oli myös merkitty inventointipiirustukseen. Ylätasanteelle oli kuitenkin inventointipiirustuksessa merkitty yksi poikkikatu vähemmän kuin linnoitusupseerien kartoissa. Puuttuva katu oli linnoituksen eteläreunassa, jossa inventointikartassa jätettiin hahmottelematta heti kirkon pohjoispuolella sijaitseva kortteli. Linnoituksen länsireuna oli inventointikartan mukaan toteutunut pääpiirteittäin linnoitusupseerien suunnittelemassa muodossa. Alueen katuverkko ja korttelirakenne olivat likimain samankaltaisia kuin upseerien selostuspiirustuksissa. Huomattavaa on, että alueen pohjois–eteläsuuntaista pääkatua, joka inventointikartassa oli nimeltään Lands Höfdinga Gatan eli Maaherrankatu, oli ylätasanteen pääkadun tavoin korostettu merkitsemällä se muita katuja leveämmäksi. Lisäksi raatihuoneelta oli merkitty kulkevaksi linnoitusmäen juurta noudattava katu, joka kiersi linnoituksen luoteisnurkan ja eteni aina Suurelle Kuninkaankadulle saakka, siis sama katu, joka aiemmassa karttamateriaalissa esiintyi vain Pehr Cedersparren allekirjoittamassa linnoitustöitä selvittävässä kartassa vuodelta 1726. Maaherrankadun eteläpäässä sijaitseva aukio näytti toteutuneen lähes täysin Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelmakartan ja tehtyjä linnoitustöitä esittelevien karttojen mukaisesti. Toria ympäröivät julkiset rakennukset ja maaherran residenssi torin eteläpuolella oli merkitty rakennetuksi Faberin ja Johan Conrad Cedersparren suunnitelman mukaiselle paikalle. Muussa linnoittamiseen liittyvässä karttamateriaalissa ei maaherran rakennuksia ollut kuvattu. Joissakin alue oli jätetty kokonaan artikuloimatta ja joissakin alueen kohdalle oli merkitty “Residence Tompten”. Inventointikartan mukaan toteutui myös niemen rantoja seuraava katu ainakin niemen pohjoisrannan osalta. Pohjoisrannassa katu oli saanut nimekseen Lilla Kungs Gatan eli Pieni Kuninkaankatu. Linnoitusupseerien kartoista poikkeavasti inventointikarttaan ei kuitenkaan ollut sijoitettu linnoitusniemen itärantaa kiertävää katua. Kuitenkin itärantaan oli merkitty kaksi rakennusta. Toivanen arvelee, että itärannan alueen katutilat eivät olisi ennättäneet jäsentyä pari vuosikymmentä kestäneen rakennuskauden aikana. Vaikka päätelmä perustuukin osittain väärin ajoitettuun lähdemateriaaliin (Uppsalan yliopistossa säilytettävän inventointikartan ajoittamiseen 1730-luvulle, kun se todellisuudessa ajoittuu 1700-luvun jälkipuoliskolle), niin itse päätelmä kuitenkin tuntuu

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=