Lappeenrannan varuskuntahistoria

60 Asutuksen tiheyttä – tekijää, joka on epäilemättä vaikuttanut asemakaavan toteutumiseen ja suoranaisesti kaupunkirakenteeseen siten, että esimerkiksi rakentamattomat tontit jättivät katutilaan aukon ja siten muuttivat katutilan toisenlaiseksi kuin se oli asemakaavassa tarkoitettu – on säilyneen lähdemateriaalin perusteella vaikea arvioida. Jonkin verran tietoa asiasta saadaan säilyneistä henkikirjoitustiedoista. Lappeenrannan henkikirjaväkiluku vuonna 1712 oli 46 henkilöä. Ennen sotaa henkikirjoitetuista lappeenrantalaisista oli seuraavana henkikirjoitusvuotena, vuonna 1722, jäljellä enää 11. Henkikirjoitettujen kokonaismäärä oli kuitenkin kohonnut 101 henkikirjoitettuun asukkaaseen. Kun väkiluvun kehitystä verrataan Lappeenrannan ensimmäisen kaupunkikauden väkiluvun kehitykseen, voidaan havaita, että ison- ja pikkuvihan välisenä kautena henkikirjoitetun väestön määrä oli jonkin verran suurempi kuin edeltävänä kautena. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Toisaalta on huomattava, että henkikirjoitettujen ulkopuolelle jäi kokonaan varuskunta, jonka joukkojen vahvuuden Toivanen määrittelee muonitusannosten määrän perusteella vaihdelleen 50–100 henkeen. Varusväki kuitenkin asui pääosin parakeissaan tai asukkaiden rakennuksissa, joten sen lukumäärä ei suoranaisesti nostanut kaupungin asuinrakennusten määrää.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=