Lappeenrannan varuskuntahistoria

65 ohella sotilasylipäällikkönä ennen Stackelbergin nimittämistä kyseiseen virkaan. Lappeenranta oli Frisenheimille tuttu jo aiemmilta ajoilta, sillä hän oli toiminut aiemmin kauppiaana Nevanlinnassa ja Viipurissa. Lisäksi hän oli isonvihan aikana armeijan sotakomissaarina, kun Nieroth suhteellisen menestyksekkäästi piti armeijan päämajaa Lappeenrannassa. Frisenheim valitsi Lappeenrannan maaherran sijaintipaikaksi kaupallisten ja puolustuksellisten syiden perusteella. Maaherranvirasto toimi Lappeenrannassa jo alkutalvella 1722, Frisenheim itse saapui Lappeenrantaan saman vuoden huhtikuuhun mennessä. Heinäkuun alussa Frisenheim kävi keskusteluja linnoituskonttorin päällikön Axel Löwenin kanssa ja niissä päädyttiin Vehkalahden linnoittamisen ohella suorittamaan myös Lappeenrannassa linnoitustöitä. Frisenheim pani maaherran residenssin korjaus- ja rakennustyöt alulle saavuttuaan Lappeenrantaan. Siten ainakin maaherran residenssin sijainti oli Lappeenrannan kaavoittajien tiedossa heidän suunnitellessaan uutta asemakaavaa. Faberin ja Johan Conrad Cedersparren linnoitussuunnitelmaan onkin merkitty residenssirakennus, joka myöhemmän inventointikartan mukaan todella sijaitsi suunnitellulla paikalla. “Alakaupungin” jäsentelyssä otettiin siten huomioon ison- ja pikkuvihan välisellä kaudella Lappeenrannan, jollei koko silloisen Suomen, sosiaalisessa hierarkiassa korkeimmalla sijalla olevan henkilön residenssin sijainti sommittelemalla “alakaupunkiin” pohjoisesta etelään johtava muita katuja leveämpi Maaherrankatu ja sen päätteeksi kauppatori ja maaherran residenssi. Toisaalta on arvohierarkiaan liittyen mielenkiintoista huomata, että linnoitusupseerien karttoihin ei ole lainkaan merkitty sosiaalisen kerrostuman alimmilla portailla olevan “itäkaupungin” asutusta.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=