Lappeenrannan varuskuntahistoria

67 teessä vallalla olleeseen käsitykseen, että hyökkäyssota ei ollut mahdollista ilman rajaseudun linnoittamista siten, että linnoituksiin voitiin kerätä joukkoja ja varastoja. Ruotsalaiset päätyivät sotasuunnitelmissaan keskittymään laivastoon. Se taas vaati perustettavaksi laivaston tukikohtalinnoituksia. Ruotsiin nimitettiin linnoituskomissio, johon kuuluivat Augustin Ehrensvärdin lisäksi eversti Hans Henrik von Liewen sekä luutnantti Alexander Mikael Strussenfelt. Raportti ja linnoitussuunnitelma valmistui syksyllä 1747 ja jätettiin valtiopäiville. Linnoitussuunnitelman toteuttajaksi valittiin Augustin Ehrensvärd. Rakennettavaksi valittiin Helsingin edustalla sijaitsevat Susisaaret, Loviisassa Svartholman merilinnoitus ja sisämaan laivastotukikohta Varkaudessa. Ehrensvärdin johdolla rakennettava Helsingin edustan saarilinnoitus oli, kuten jo Axel Löwenin isonvihan jälkeen esittämässä puolustussuunnitelmassa, varuslinnoitus eli place d’armes, joka tuki sekä laivastoa että maavoimia. Se oli samalla merkittävin linnoituksista. Ruotsalaisten varustelutyöt alkoivat vuonna 1748 sangen joutuisasti. Helsingissä linnoitettiin vuosina 1748 ja 1749 mantereen puolella Ullanlinnaa ja Susisaarta, vuonna 1750 keskityttiin rakentamaan päälinnoitusta silloisille Susisaarille, jotka pian saivat nimen Sveaborg eli Viapori eli nykyinen Suomenlinna. Työt jatkuivat hyvällä menestyksellä Viaporissa aina Pommerin sotaan (1756–1762) asti. Sodan aiheuttaman keskeytyksen ja taloudellisten vaikeuksien jälkeen linnoituksen rakennustyö tiivistyi jälleen hattujen valtaannousun myötä 1760-luvun lopulla ja Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen vuonna 1772. Tämän jälkeen rakennustyöt jatkuivat linnoituksessa aina Suomen sotaan saakka, jossa linnoitus antautui Venäjän joukoille. Svartholmassa saatiin vuoteen 1766 mennessä saarilinnoituksen bastionijärjestelmään kuuluva päävalli valmiiksi. Kustaa III:n kaappaus johti sielläkin uusiin linnoitustöihin ja rakennustöitä tehtiin tiiviisti myös vuosina 1776–1780. Vuonna 1808 Svartholma antautui vähäisen vastarinnan jälkeen venäläisille. Loviisan edustalla sijaitsevan Svartholman lisäksi linnoitettiin myös Loviisan kaupunkia. Siellä vuonna 1748 alkaneet työt eivät kuitenkaan edenneet määrärahojen puutteen vuoksi. Linnoituksesta saatiin valmiiksi vain osa, ja vuonna 1775 lopetettiin työt kokonaan Kustaa III:n käskystä. Vuoden 1747 linnoituskomission suunnitelmien mukaan rakennettiin, joskin suhteellisen vaatimattomana, myös Varkauteen Laivalinnan laivastoasema ja pieni Saimaan laivasto. Rajalle Kymijoen ylityspaikoille rakennettiin lisäksi pieniä linnakkeita.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=