Lappeenrannan varuskuntahistoria

69 Venäjän upseerikunta ja linnoitussuunnittelijat olivat muiden maiden linnoitusjoukkojen tapaan hyvin monikansallisia. 1760-luvulta lähtien pyrittiin kuitenkin saamaan aikaan jo omaakin koulutusta. Upseereille tarpeellisiksi opetusaineiksi katsottiin saksan ja ranskan kieli, historia, maantiede, mekaniikka, hydrauliikka, siviiliarkkitehtuuri, kemia, ilotulitustaide, piirustus, sotaharjoitukset ja tanssi. Erityisaineina oli vielä matemaattisia aineita ja linnoitusten puolustamisen ja valloittamisen taito. Linnoitusteoreettisesta kirjallisuudesta oltiin perillä myös Venäjällä. Suosituimpia olivat ranskalaisen koulukunnan teokset. Niitä luettiin alkuperäisteoksina ja Sèbastian Lepreste de Vaubanin vuosina 1737–1742 julkaistut “Le Traité de L’attaque des Places” ja “Le Traité de la Defence des Places” ilmestyivät venäjänkielisinä käännöksinä jo vuonna 1744. B.F. Belidorin vuonna 1729 ilmestynyt “La science des ingénieurs” käännettiin venäjäksi ensin vuonna 1765 ja laajempana versiona vuonna 1802. Pian julkaistiin myös venäläisiä linnoitustaitoa käsitteleviä kirjoja. Ensimmäisenä sellaisen julkaisi Mjahkov vuonna 1765, vuonna 1777 tulivat taas Kurganovin ja Lemin teokset. Arkkitehtuurin alalla tunnettiin myös tärkeimmät klassikot. Vignola käännettiin venäjäksi vuonna 1777, Vitruvius vuonna 1778, Alberti julkaistiin käännöksenä vuonna 1791 ja Palladio vuonna 1798. Rainer Knapaksen mukaan suurehkot rakennusprojektit suunniteltiin insinöörijoukkojen esikuntatasolla Pietarissa. Lappeenrannassakin ainakin tärkeä 1770-luvun linnoitus- ja kaavoitussuunnitelma pantiin alulle korkealla tasolla. 1790-luvun Vanhan Suomen laajoja linnoitustöitä, siis Lappeenrannassakin, johti kenraali Suvorov ja hänen mukanaan tullut upseerijoukko. Insinöörijoukkojen johdossa olivat seuraavat henkilöt alkaen vuodesta 1751 Lappeenrannan linnoituksen lakkauttamiseen asti: Ivan Glebov 1751–1754 Abraham Hannibal 1754–1759 Daniel de Bosquet 1759–1766 Rudolf von Gerbel 1766–1774 Mihail Mordvinov 1774–1780 Friedrich von Bauer 1780–1783 Aleksei Tutskov 1784–1796 Ivan Knjazev 1797–1800 Aleksei Korsakov 1800–1802 Jan Peter van Suchtelen 1802–1812 Insinöörikenraalien todellista osuutta Vanhan Suomen linnoitusten rakentamisessa on vaikea arvioida. Voidaan kuitenkin tarkastella, ketkä heistä olivat tekemisissä muiden Venäjän linnoitusten ohella myös Ruotsin vastaisen rajan linnoittamisessa. Vanhan Suomen linnoitustöissä, ainakin Viipurin osalta, oli vuonna 1755 mukana kenraali Hannibal. Hän on siten saattanut olla myös Lappeenrannan 1750-luvun linnoitustöiden taustalla. Hän ainakin vahvisti Lappeenrannan vuoden 1758 asemakaavan. Knapas on taas huomannut Daniel de Bosquetin tehneen vuonna 1763 yhdessä Bernardin de SaintPierren kanssa Vanhan Suomen linnoituksiin tarkastusmatkan sekä toisaalla Mihail Mordvinovin allekirjoittaneen useita Käkisalmea ja Lappeenrantaa koskevia piirustuksia. Fabritsiuksen mukaan myös insinöörikenraali Friedrich Wilhelm von Bauer oli vuonna 1769 laatinut kuvauksen Ruotsin vastaisesta rajasta Vanhassa Suomessa. Lisäksi tiedetään myös kenraali Zahar Grigorjevits Tsernysevin tarkastaneen Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen kesällä 1773 rajaseudun linnoitukset ja Knapaksen mukaan myös vastanneen Vanhan Suomen puolustuksen uudistamisesta. Vuosina 1774–1778 insinöörikenraalina olleen Mordvinovin rooli Vanhan Suomen linnoittajana on kiintoisa ajatellen nimenomaan Lappeenrannan linnoitusta. 1770-luku oli Lappeenrannan asemakaavan ja kaupunkikuvan kannalta ratkaisevan tärkeä. Tuolloin rakennettiin kaupungin ensimmäiset kivitalot, ja siviiliasutuksen ja varuskunnan toiminnot eriyttävä asemakaava hyväksyttiin 1770-luvun puolivälissä. Asemakaava liittyi linnoitussuunnitelmaan, joten voidaan hyvällä syyllä arvioida Venäjän insinöörijoukoilla olleen sen laadinnassa suuri osuus. Knapas on todennut Mihail Mordvinovin laatineen vuonna 1780 julkaistut malliasemakaavat linnoituksen ulkopuolelle rakennetuille esikaupungeille. Lappeenrannan Suuri esikaupunki oli Käkisalmen linnoituksen esikaupunkien tavoin mallin mukainen yksinkertainen ruutukaavaan ja leveisiin katuihin perustuva esikaupunki. Myös Lappeenrannan linnoituksen asemakaava noudatti vuonna 1780 julkaistuja linnoitusten mallikaavoja, joille oli tyypillistä juuri Lappeenrannan vuoden

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=