Lappeenrannan varuskuntahistoria

73 Vuoden 1792 lokakuussa Suvorovin Suomessa aloittama linnoitustyö lienee katsottu melkein valmiiksi, sillä Suvoroville määrättiin Suomeen seuraaja. Tilitysten mukaan seuraavana vuonna tehtiin vielä runsaasti töitä eri linnoituksissa, muun muassa Ruotsinsalmessa, Savonlinnassa, Taavetissa, Kymenlinnassa, Utissa ja Lappeenrannassa. Myös kanavatöitä tehtiin. Lappeenrannassa työt keskittyivät pääasiassa maansiirtotöihin. Linnoituksen vallituksista 1700-luvun jälkipuoliskolla on etelärinteen linnoitustöiden katsottu valmistuneen ensin ja etulinnakkeiden ja nuolilinnakkeen vasta 1790-luvulla Suvorovin kaudella. Tätä päätelmää tukee hiljattain tutkimuksen piiriin saatu Pietarin laivaston keskusarkistosta säilytettävä, 1700-luvun loppupuolelle ajoittuva Lappeenrantaa koskeva kartta- ja piirustusmateriaali. 1770-luvulle ajoittuvassa atlaksessa Nikolain linnake esiintyi vielä hyvin kaavamaisena kuvauksena. Sen sijaan etelärinteen vallit olivat jo lähes siinä muodossa kuin ne myöhemmin toteutettiinkin. Linnoitustyöt etenivät siis siinä järjestyksessä, että etelärinteen vallitukset vahvistettiin – eli rakennettiin lähes kokonaan uudelleen – ja vasta tämän jälkeen rakennettiin Nikolain etulinnake. Vuodelle 1799 ajoittuvissa kartoissa ja piirustuksissa esitetään jo Kimpisen ja Paldon eli nykyisen Pallon pienet etulinnakkeet ja etelärinteen edustalle rakennettu nuolilinnake sekä kreivi Suvorovin johdolla rakennetuksi mainittu Nikolain sarvilinnake, jota nimitettiin Lappeenrannassa myös kruunuvarustukseksi.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=