Lappeenrannan varuskuntahistoria

74 6.4 Saimaan laivasto 1790-luvulla alkaneella rakennuskaudella Lappeenrannan linnoitus rakennettiin ensimmäisen kerran sellaiseen muotoon, että sen voitiin sanoa täyttävän ne tehtävät, joita linnoitukselle osana Ruotsin rajalta Pietariin asti ulottuvaa linnoitusketjua kuului. Reservien ja varastojen sijoituspaikkana Lappeenrantaan rakennettiin kasarmirakennuksia ja varastoja. Turvallisuuden taas takasivat ajanmukaiset bastionijärjestelmään perustuvat linnoituslaitteet ja tykistö sekä linnoitukseen sijoitetut joukkoosastot: tykistö, varuskuntajoukot ja Saimaan laivasto. Laivasto kuului oleellisena osana Lappeenrannan varuskuntaan. Venäjän sotakollegio oli Ruotsin sodan aikana vuonna 1788 määritellyt Lappeenrannan puolustuksellisen merkityksen siten, että linnoituksen tuli “pidättää vihollinen sen yrittäessä tehdä maihinnousun puolellemme Saimaalta, joka kulkee Ruotsin Suomen rajaa pitkin ja jonka salmia myöten voivat purjehtia ei vain matalakulkuiset alukset, vaan tarpeen vaatiessa jopa kaleerikuljetuslaivasto.” Vihollisen pidättämistä ja linnoitusketjun suojaamista varten ja tietysti myös omien joukkojen huollon ja kuljetuksen tukemista varten hyökkäystoiminnankin aikana perustettiin Saimaan laivasto. Kazanzovin mukaan ensimmäiset tykkiveneet rakennettiin juuri ennen vuosien 1788–1790 sotaa. Sodassa ne auttoivat venäläisiä joukkoja erityisesti Savonlinnan piirityksessä vuonna 1788. Laivaston vahvuudeksi määrättiin myöhemmin yksi kaateri eli kaleeri ja 21 tykkivenettä. Suvorov toimi Suomessa ollessaan myös Saimaan sotalaivaston ylikomentajana, ja hänen jälkeensä Saimaan laivasto alistettiin Ruotsinsalmen sotasatamalle. Suvorovin kaudella laivaston miehistöä täydennettiin ja tykkiveneiden lukumäärä korotettiin 24:ään. Kazanzovin mukaan uudet veneet olivat vielä Pietari Suuren ruotsalaisilta omaksuman mallin mukaisia, laatikkomaisia ja kömpelöitä kääntymään. Suvorovin aikana ja jo sitä ennen rakennettiin soutulaivaston hallinto- ja majoitustiloja sekä suojat veneiden talvisäilytystä varten. Rakennukset saattoivat olla tekeillä vielä vuonna 1790luvun puolivälissä, sillä vuonna 1795 kenraali van Suchtelen mainitsi Kärnäkosken linnoitukseen liittyvän sotasataman yhteydessä Lappeenrannan makasiini- ja kasarmiprojektin. 1790-luvulla Michaila Borisov ja ilmeisesti myös myöhemmät laivaston komentajat asuivat perheineen Paldon kaupunginosasta länteen sijaitsevan Dyysterniemen eteläkärjessä; ainakin vielä vuonna 1803 alueella sijaitsevia rakennuksia nimitettiin linnoitusupseerien laatimissa kartoissa merihallinnon päällikön ja palvelijoiden asunnoiksi tai amiraliteetille kuuluviksi moisioiksi. Vuonna 1810 Lappeenrannan insinöörijoukot sisällyttivät selostuskarttoihinsa aiempaa tarkemmin Saimaan laivaston rakennusten asemakaavallisen kuvauksen. Jo lakkautettavan laivaston rakennukset sijaitsivat linnoitusniemen länsipuolella useissa paikoissa. Tyysterniemen puolella sijaitsi osaston komentajan seitsemän erillisen rakennuksen ryhmittymä, Pallon etulinnakkeesta etelään ja Nikolain linnakkeesta länteen sijaitsi toinen suurempi rakennusryhmittymä jossa sijaitsivat omilla aidatuilla pihoillaan matruusikasarmi apurakennuksineen sekä sairaalarakennus apurakennuksineen. Kauimpana etelässä sijaitsivat venevajat ja varastot omalla aidatulla alueellaan. Näistä rakennusryhmittymistä erilleen alueiden välisille teille ja esikaupunkeihin oli vielä sijoitettu lähinnä vartio- ja varastorakennuksia sekä upseerien asuinrakennuksia. Saimaan soutulaivastoa voidaan jossain määrin verrata Ruotsinsalmen laivastoon. Ruotsinsalmen soutulaivasto sijaitsi aiemmin Haminassa, mutta siirrettiin 1790-luvun alussa uuteen Ruotsinsalmen rannikkolinnoituskaupunkiin. Sen aluksiin kuuluivat vuonna 1791 kymmenen 20–90 metriä pitkää ja 1,2–3,9 metriä korkeaa soudettavaa “patteria” ja muun muassa 60 tykkivenettä. Näiden lisäksi oli laivastolle rakennettu Lappeenrannan tapaan kasarmeja ja erilaisia varastorakennuksia. Ruotsinsalmen laivaston ja linnoituksen suunnitteli Ruotsinsalmessa Suvorovin ohella Nassau-Siegenin prinssi Prevôt de Lumien. Saimaan laivastolla oli käytössä viittä eri kokoluokkaa olevia veneitä. Kaleereita oli vain yksi. Siinä oli 12 tykkiä, joista 18 naulan ammuksia käyttäviä kaksi ja 6 naulan ammuksia käyttäviä 10. Suuria tykkiveneitä oli yhdeksän ja niissä yhteensä 27 tykkiä, joista 9 kaksitoistanaulaista ja 18 kolminaulaista. Pietarilaisia tykkiveneitä oli seitsemän, joissa jokaisessa oli yksi kahdeksantoistanaulainen tykki. Ruotsalaismallisia tykkiveneitä oli viisitoista, joissa oli yhteensä 90 tykkiä. Tykit olivat suurimmalta osaltaan pieniä, kolminaulaisia ammuksia käyttäviä, mutta jokaisessa ruotsalaismallisessa veneessä oli kuitenkin myös yksi kaksitoistanaulainen ja yksi kuusinaulainen tykki. Tykeillä aseistettujen veneiden ohella Lappeenrannassa oli 22 tiedusteluvenettä. Aluksista kaleeri ja suuret tykkiveneet olivat vuonna 1791 vesillä, kun taas muita aluksia säilytettiin venevajoissa. Lappeenrannan ohella Saimaalle oli sijoitettu 11 tiedusteluvenettä Partakoski–Kärnäkoskelle ja kuusi

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=