Lappeenrannan varuskuntahistoria

75 tykillä varustettua pientä maihinnousuvenettä Savonlinnaan johtaville kanaville. Saimaalla oli myös Kärnäkosken luona laivaston rakennuksia. Kesäisin osa laivaston veneistä purjehti sinne harjoituksia varten. Lappeenrannasta käsin purjehdittiin myös Kärnän etuvarustukselle Järviselälle ja sieltä palattiin Savonlinnan kautta Lappeenrannan linnoitukseen. Harjoitukset aloitettiin yleensä heinäkuun alussa ja lopetettiin elokuun lopussa. Saimaan laivasto ja sotasatama lakkautettiin maaliskuussa 1810. Suomen sodassa, vuosina 1808 ja 1809, soutulaivaston alukset kuljettivat elintarvikkeita ja muita varusteita maa-armeijalle. Kuljetusten merkitys korostui etenkin sen jälkeen, kun maantiekuljetukset vaikeutuivat sissitoiminnan takia. Venäläisten hyökkäyksen edetessä osa veneistä siirrettiin Varkauden ja Kuopion välille. 6.5 Linnoituslaitteet Aleksanteri I:n linnoituksessa 6.5.1 Linnoitustyöt valmistuvat Linnoitustyöt Lappeenrannassa hiljenivät Paavali I:n valtakaudella. Vallan vaihduttua suoritettiin linnoituksessa 1800-luvun alussa vielä suhteellisen laajoja linnoitustöitä. Eteläreunan vallitusten läntisen reunan ensimmäinen valli sai vahvistuksekseen paalutuksen sekä kivivahvisteisen rintasuojan ja ampumapenkereen. Muualla eteläisen pääportin eli Viipurin portin suunnassa työt lienevät pääasiassa valmistuneet jo 1790-luvun kuluessa. Vallitustyöt keskittyivät kesällä 1800 länsirantaan. Pallonlahden rantaan rakennettiin niemen pohjoisosan tykkiasemasta eteläreunan reduttiin asti ulottuva vallitus, joka käsitti ampumapenkereen ja katvetien. Haminan portin kohdalla sijaitsevan kaksiportaisen tykkiaseman veteen saakka ulottuvia luiskia vahvistettiin samassa yhteydessä. Linnoituksen pohjoisosassa kaivettiin samana kesänä vallin luiskaa jyrkemmäksi kahdesta kohtaa. Niemen koillisreunan tasaisella ranta-alueella rakennettiin kahden patterin välillä valleja. Vallitöitä tehtiin vuonna 1801 linnoituksen koillisnurkassa, pattereiden 3 ja 4 välisellä osuudella. Niiden välisellä kurttiinilla jatkettiin jo edellisenä vuonna tehtyjä töitä. Pattereiden edustalle rantaan rakennettiin kivimuuri, joka alkoi pohjoisesta kolmannelta patterilta ja ulottui vesiportille asti etelään. Näiden vallitöiden lisäksi vahvistettiin kivimuurauksella edelliskesänä Pallonlahden rannassa tehtyjen rakennustöiden jatkeena patteria numero 1, joka sijaitsi aivan linnoitusniemen luoteisnurkassa. Linnoitustyöt jatkuivat vielä vuonna 1802. Tammikuun 11. päivänä seuraavana vuonna päivätyssä työselvityksessä insinöörikapteeni Dementjev vahvisti allekirjoituksellaan selvityksen Lappeenrannassa tehdyistä töistä. Varsinaisten vallitusten osalta poistettiin suuri erä maata niemen pohjoisosan ranta-alueella sijaitsevan toisen ja kolmannen patterin välisen varustuksen edustan luiskasta. Madaltamalla saatiin parempi ampumakulma rintasuojan takana sijaitsevalta ampumapenkereeltä. Pohjoisosan maanpoistotöiden lisäksi myös linnoituksen eteläosassa nuolilinnakkeeseen johtavaa katvetietä korjattiin. Vuoden 1802 loppupuolella ja vuoden 1803 kesällä rakennettiin joitakin linnoitusvalleja Pallon kenttälinnakkeessa sekä Pallonlahden ja nuolilinnakkeen välisellä osuudella. Ennen Suomen sotaa linnoituksen vallituksia vielä korjailtiin muun muassa niemen länsireunasta. Keisari Aleksanterin seurueineen alkukesällä 1803 tarkastama linnoitus oli siis valmis. Valmiin linnoituksen vallitukset sijaitsivat neljässä kohdassa. Vanha kaupunkiniemi oli ruotsalaiskauden tapaan suljettu etelästä bastionitekniikkaan perustuvilla linnoitusvalleilla. Nyt kuitenkin vallitus oli ruotsalaisten rakentamaan, lähinnä väliaikaiseksi luonnehdittavaan vallitukseen nähden huomattavan paljon monikertaisempi ja vahvempi. Myös niemen ranta-alueiden artikulointi poikkesi ruotsalaisesta. Ruotsalaisella kaudella ranta-alueita suojasi vain palisadi eli puupaalutus. Nyt ranta-alueelle oli rakennettu useampia tehokkaita tykkipuolustukseen tarkoitettuja pattereita. Lisäksi jyrkähkösti kohoavan mäen päälle oli sijoitettu useita tykkiasemia, joita vielä suojasi ruotsalaisen kauden tapaan paalutus ja eteläosasta maavalli. Linnoitusniemen vahvaa etelävallitusta suojasi lisäksi vielä vallitusten etuosaan rakennettu nuolilinnake johon johti katvetie. Vahvasti

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=