Lappeenrannan varuskuntahistoria

80 päässyt tunkeutumaan alimpiin tykkipuolustusasemiin. Kaupunginlahteen rajoittuvan patterin ja sen yläpuolella sijaitsevan puolibastionin välissä oli jyrkkä rinne. Bastionin etuluiskana oleva rinne oli muodostettu madaltamalla sen edustalla olevia linnoituslaitteita aiemmasta tasostaan. Rinteen alaosaan oli tehty pykälä, joka tuki rinteen maamassoja ja jonka voi myös ajatella suojanneen alempana sijainneen patterin puolustusasemia ainakin mahdollisen tykistötulen sorruttamista maamassoista. Puolibastionin kärki osoitti kohti koillista. Oikea siipi oli suunnattu nykyisen Kaupunginlahden pohjukkaa kohti ja oikea kylki liittyi etelässä ykkösredutin ylimpään tykkivalliin. Pohjoissuunnassa bastionissa ei ollut kylkeä, vaan vasemmasta siivestä erkani pohjoiseen ylätasannetta kiertävä paaluilla tuettu vallitus. Pohjoissiivessä oli yksi tykkiasema, bastionikulmassa yksi, Kaupunginlahden puoleisessa siivessä ja eteläkyljessä myös molemmissa kaksi tykkiasemaa. Puolibastionin vasemmasta siivestä siis erkani ylätasanteen tykkiasemilla tuettu vallitus. Se muodosti ranta-alueiden pattereiden ja reduttien yläpuolella olevan sisemmän tykistölinjan, joka samalla erotti yläkaupungin ranta-alueesta. Linjalle oli merkitty tykkiasemat yhteensä 34 kohtaan. Vahvimmat tykkiasemat olivat linnoituksen pohjoisosassa, kakkospatterin yläpuolella sekä koillisosassa nelospatterin yläpuolella. Luoteiskulmassa ylätasanteen tykkiasemia oli vahvistettu vuosina 1799 ja 1800 kaivamalla rinteen profiilit jyrkemmiksi. Ylätasanteen vallitus oli suojattu ainakin paalutuksella. Koska asemista ei ole säilynyt profiilipiirustuksia, ei voi tarkkaan tietää linnoituslaitteiden ulkonäköä 1800-luvun alussa. Pohjakaavaltaan tykkiasemien ketju noudatti lähinnä epäsäännöllistä raveliinivallitusta. Muoto määräytyi lähes täysin niemen topografian perusteella – jo ruotsalaiskaudella ylätasannetta suojasi lähes samanlainen paalutus. Pohjakaavakarttojen mukaan paalutuksen edessä oli pieni rintavalli ainakin ylätasanteen luoteiskulmassa. Jonkinlaista rintavallia ovat edellyttäneet jo tykkiasematkin. Paalutuksen ja mahdollisen rintavallin takana kulki koko ylätasanteen pituudella katvetie. 6.5.3 Etulinnakkeet Linnoituksen länsipuolella, Pallon esikaupungin edustalla, sijaitsi etulinnake. Varustusta nimitettiin linnoitusupseerien kartoissa useimmiten mäkivarustukseksi linnoituksen vasemmalla puolella tai läntiseksi redutiksi. Sitä luonnehdittiin karttojen selitteissä myös mäellä olevaksi kenttävarustukseksi. Se oli muodostettu kahdesta periaatteessa bastionimuotoisesta varustuksesta. Pohjakaavassa ei kuitenkaan ollut säännöllisten bastionien tapaan bastionikyljistä erkanevaa bastionien välistä kurttiinia, vaan vallitukset oli liitetty toisiinsa etusiiven päistä. Pohjakaava muodostui siis periaatteessa kahdesta nuolilinnakkeen muotoisesta ja kokoisesta varustuksesta, joista oli kuitenkin jätetty vallien keskelle jäävä kylki pois. Nuolilinnakkeen tavoin varustus koostui sisemmästä tykkipuolustukseen tarkoitetusta rintavallista ja sen takana sijaitsevasta katvetiestä sekä sen edessä olevasta paaluin varustetusta ja käsipuolustukseen tarkoitetusta vallikäytävästä. Varustuksen pohjoispäässä edustan vallitus noudatti tykkivallin muotoa. Lounaiskärjessä edustan valli oli viety taemmasta vallista hiukan pidemmälle, ja sen muoto oli tulitehon lisäämiseksi taitettu. Molemmat vallit olivat maarakenteisia, ja muiden vallien tapaan ne oli ampumapenkereen puolelta tuettu kivimuurauksella. Vuonna 1803 varustukseen oli sijoitettu tykkiasemat 14 tykille. Päälinnoituksesta katsoen vasemmalla puolella eli nykyisessä Kimpisen kaupunginosassa sijaitsi myös etuvarustukseksi, mäkilinnakkeeksi tai itäiseksi redutiksi kutsuttu varustus. Se oli aivan oppikirjoissa esitetyn bastionin muotoinen. Kärki oli kohti itää ja etusiivistä toinen osoitti koilliseen, toinen kaakkoon. Kyljet kapenivat varustuksen sisään, niistä ampumasuunta oli lounaaseen ja luoteiseen. Etusivuille oli molemmille sijoitettu kolme tykkiä, kyljille vain yhdet. Tykkivallien edessä olivat paaluin vahvistetut etuvallitukset. Profiilipiirustuksien mukaan Kimpisen etuvarustus oli rakenteeltaan aivan samanlainen maavarustus kuin Paldon reduttikin. Nuolilinnakkeen edessä sijaitsi Nikolain varustus, jota nimitettiin myös Nikolain kruunulinnaksi (kronverk). Kruunulinna rakennettiin kaupungin edustalle Myllymäelle. Nykyisin linnakkeen paikalla on Lappeenrannan kirkko. Varustus oli etuvarustuksista vahvin, ja linnakkeeseen oli rakennettu myös kivinen kasarmi ja ruutikellari. Rakennukset sijaitsivat linnakkeen keskellä. Ne oli upotettu maahan ja vahvistettu kivimuurauksella siten, että ne näkyivät maan pinnalle vain osittain. Linnakkeen tasaisesta keskustasta nousi ylös ylimmän vallin taitteinen katvetie. Se kulki neljästä raveliinista, tai jos käytetään linnoitusupseerien etelärinteen valleista käyttämiä nimityksiä, neljästä redutista

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=