Lappeenrannan varuskuntahistoria

82 7 VENÄLÄISEN KAUDEN JOUKKO-OSASTOT Vanhan Suomen kaudella ei ruotulaitoksen tilalle tullut mitään uutta paikalliseen väestöön perustuvaa sotalaitosta, vaan Vanhan Suomen joukot olivat aina muualta Venäjältä koottuja. Vasta vuonna 1797 oli seudulla ensimmäinen rekryyttien otto Venäjän joukkoihin. Yhteensä Vanhan Suomen kaudella otettiin alueelta ilmeisesti lähes 6 000 sotilasta toimittamaan 25 vuoden palvelusaikaa laivastossa ja jalkaväessä. Näistä ei kuitenkaan monikaan liene jäänyt Vanhan Suomen alueelle palvelusajakseen. Venäjän Vanhaan Suomeen sijoitetuista joukoista kauden alkupuolella saa suuntaa antavan käsityksen tanskalaisen Jakob Langebekin matkakertomuksesta. Hän matkusti Vanhan Suomen läpi kesällä 1754 ja kuvasi matkakertomuksessaan myös Venäjän sotaväkeä. Langebekin mukaan Venäjällä oli Suomessa ja sen läheisyydessä yli 15 000 miestä, jotka oli mahdollista saada Ruotsin rajalle kahdeksassa päivässä. Joukoista Haminassa ja Lappeenrannassa oli 2 000 miestä kummassakin, Viipurissa 5 000 ja Pietarissa 10 000 – 11 000 miestä. On kuitenkin huomattava, että Venäjän joukoista oli 1700-luvulla vain pieni osa majoitettuina kasarmeihin tai kaupunkeihin. Suurin osa oli majoituksessa maaseudun viljelijöiden rakennuksissa. Majoituksessa oltiin suurin osa vuotta ja poistuttiin vain kesäharjoitusten tai sotien aikana. Siten Lappeenrannankaan joukot eivät olleet majoitettuina pelkästään kaupunkiin, vaan myös sen ympäristöön. Joukot olivat Rannan mukaan Venäjän rajarykmenttejä ja vaihtuivat usein. Lisäksi kaupungissa saattoi välillä olla Haminasta komennettuja joukkoja. Joukkojen määrä vaihteli suuresti. Lappeenranta toimi venäläisen kauden alussa ruotsalaisen kauden tapaan tiiviissä yhteistyössä “sisarkaupunkinsa” Haminan kanssa. Varuskunnan suhteen tämä näkyi siinä, että isommasta ja tärkeämmästä Haminan varuskunnasta sijoitettiin Lappeenrantaan varuskuntajoukoiksi kaksi komppaniaa. Lappeenrantaan sijoitetut joukot olivat Vladimirin rykmentistä. Vladimirin rykmenttiin kuuluvat komppaniat oleskelivat Lappeenrannassa vuodesta 1743 vuoteen 1746. Ruotsin ja Venäjän välien kiristyttyä kaupunkiin sijoitettiin vuonna 1747 osa Smolenskin rykmentistä ja sen esikunta. Vuosina 1748–1749 kaupungissa ja sen ympäristössä oleili Kiovan rakuunarykmentistä 210 sotamiestä päällystöineen. Vuodesta 1750 kaupunkiin oli sijoitettu taas Jaroslavin rykmentin joukkoja, ilmeisestikin lähinnä sen esikunta. 1750-luvun puolivälissä aiheutti kaupunkiin sijoitettu kaukaasialainen rakuunapataljoona piittaamattomalla ja väkivaltaisella käyttäytymisellään runsaasti riitoja porvariston kanssa. Vladimirin rykmentti palasi Lappeenrantaan taas vuonna 1757. Rykmentin joukkoja oli sangen pitkään, viisi vuotta, Lappeenrannan seudulla. Rykmentin olosta jäi Lappeenrantaan jälkiä pitemmäksikin aikaa. Rykmentin aikana 1740-luvun alussa rakennettiin linnoituksen ensimmäinen ortodoksinen tsasouna, jonka kenties myös rykmentin miehet rakensivat 1750-luvun lopussa. Vielä rykmentin jo poistuttua Lappeenrannasta tsasounaa nimitettiin Vladimirin rykmentinkirkoksi. Vladimirin rykmentin Lappeenrantaan sijoitetut osastot poistuivat kaupungista vuonna 1762. Tähän aikaan varusväki oli vähäinen, sillä vuonna 1760 kaupungissa käyneelle matkailijalle Abraham Hülphersille kerrottiin, että kaupungin varuskunta koostui noin 80 sotilaasta. Luku vaikuttaa sangen pieneltä mutta ei kuitenkaan mahdottomalta, vaikka otetaan huomioon, että varuskunta periaatteessa ainakin 1740-luvulla käsitti kaksi 200 sotilaan komppaniaa. Komppanioiden teoreettiseen vahvuuteen ei kuitenkaan ole luottamista. Paremmin varuskunnan sotilasmäärää valaisevat tiedot heidän majoittamisestaan kaupunkilaisille aiheutuneesta rasituksesta. Lappeenrannasta vuonna 1763 laaditun majoitusluettelon mukaan kaupungissa oli 78 majoitushuonetta. Majoitettavien määrä taas vaihteli tähän aikaan 50:n ja 100:n välillä. Majoitettavien määrä kuvannee suhteellisen hyvin myös varuskunnan sotilaiden lukumäärää, sillä vaikka kaupunkiin oli rakennettu kasarmi, ei siinä asuttu vaan se oli varastona. 1760-luvun alussa kaupungin varuskuntaa kasvatti tykistökomennuskunta. Viimeistään tällöin kaupunkiin tuli myös vakituinen insinöörikomennuskunta. Laskovskin mukaan linnoitus oli 1750luvun lopussa varustettu ainakin 23 tykillä. Näitä käyttämään tarvittiin useita kymmeniä tykkimiehiä – 1770-luvun alussa mainittiin tykistökomennuskunnan 40 miehelle tarvittavan yksityismajoitusta. Insinöörikomennuskunta oli johtajineen ja käsityöläisineen tykistökomennuskuntaa pienempi. Varuskunnan kokonaismäärää kuvannee jälleen sangen luotettavasti majoitettavien lukumäärä, sillä kunnollisia kasarmirakennuksia ei kaupungissa vieläkään ollut. Rannan mukaan majoitettavien lukumäärä nousi 1760-luvun alun 50–100 hengestä 150 sotilaaseen vuonna 1764. Näin tykistö- ja insinöörikomennuskunnan kaupunkiin tulo nosti varuskunnan lukumäärää vähintään 50 sotilaalla.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=