Lappeenrannan varuskuntahistoria

83 Vladimirin rykmentin jälkeen kaupunkiin saapui vuonna 1763 rakuunarykmentti Arkangelista. Osasto oleskeli Lappeenrannan seudulla vielä seuraavana vuonna. Vuonna 1765 Arkangelin rakuunoiden tilalle tuli kaukaasialainen ratsuväkiosasto. Ranta on liittänyt joukkojen siirrot samaan aikaan KeskiEuroopassa käydystä Pommerin sodasta aiheutuneiksi. Ratsuväen tilalle Lappeenrantaan tuli 1770luvun alussa Semjanskin rykmentti. Rykmentin päällystö majoittui kaupunkiin ja miehistö lähikyliin. Semjanskin rykmentin jälkeen Lappeenrannan tienoille sijoitettiin suurempia maajoukkoja vasta Kustaan sodan edellä 1780-luvun puolivälin jälkeen. Samaan aikaan kuin maajoukkojen sijoittaminen Lappeenrantaan väheni, kasvatettiin linnoituksen varuskuntaa. Varuskunnan sotilasmäärän kasvu liittyi 1770-luvun alun kaavoitus- ja rakennustyöhön. Vuosikymmenen alussa kaupunkilaisille majoituksesta aiheutunut rasitus oli pahimmillaan. Ennen 1770-luvun alkupuolella tehtyjen kasarmien valmistumista kaupunkilaiset joutuivat majoittamaan yli 500 henkilöä ja heidän lisäkseen vielä hyvää palvelua vaativat upseerit. Luku on suuri kun otetaan huomioon, että Lappeenrannassa oli majoittamiseen velvollisia henkilöitä vain 28. Viidestäsadasta majoitettavasta oli 130 Pietarin kuvernementista Lappeenrantaan linnoitustöihin saapunutta työmiestä. Lisäksi joukkoon kuului 100 miestä Haminan varuskuntapataljoonasta, jotka rakensivat kaupunkiin heinämakasiineja. Loppuosan majoitettavista muodosti 240 sotilaan laajuinen varuskuntaosasto ja noin 40 sotilaan kokoinen tykistöosasto. Näiden lisäksi olivat vielä aliupseerit ja upseerit, usein perheineen. 1770-luvun alussa varuskunnan koko oli siten, insinöörikomennuskunta ja tykistökomennuskunta mukaan laskien, noin 300 miestä. 1770-luvun linnoitustöiden jälkeen linnoituksen sotilaallinen merkitys kasvoi. Uusille valleille sijoitettiin enemmän tykkejä, ja niitä käyttämään tarvittiin enemmän tykkimiehiä. Kun Lappeenranta toimi Vanhan Suomen linnoitusketjussa lähinnä joukkojen ja varastojen turvallisena sijoituspaikkana, niin linnoitukseen tarvittiin lisääntyneiden varastojen turvaksi myös riittävä varuskunta. Varuskunnan lukumäärä ei kuitenkaan välttämättä noussut rakennustöiden aikaiseen lukuun. Kazanzovin mukaan vuonna 1785 linnoituksessa oli 60 tykkiä, joiden joukossa haupitseja ja mörssäreitä, sekä näitä hoitamassa 99 tykkimiestä. Varuskunnan muodosti tällöin kaksi komppaniaa Kyminlinnan varuskuntarykmentistä Viipurista. Kustaan sodan uhatessa muodostettiin vuoden 1787 syksyllä Lappeenrannan varuskuntapataljoona. Se koostui viidestä komppaniasta. Kokonaan uutena joukko-osastona muodostettiin Lappeenrantaan Saimaan laivasto. Joukko-osastot eivät olleet kuitenkaan täysiä, sillä ennen sotaa Lappeenrannassa oli noin 300 sotilasta, ja sodan kestäessä 1788–1790 näistä vielä oli suuri osa sotanäyttämöllä. Kaupungissa oli varuskuntajoukkoja vain 100–150 henkilöä. Sodan aikana Lappeenrantaan, jonka läheisyydessä Partakoskella ja Kärnäkoskella käytiin kiivaita taisteluita, oli sijoitettu runsaasti joukkoja ja varastoja. Venäläiset joukot olivat prinssi Amedei Schaumburg-Bernburgin komennossa. Venäläisiin kuuluivat Lappeenrannan varuskuntapataljoonan lisäksi ainakin Preobranenskyn henkikaartirykmentin toinen pataljoona ja Donin kasakkaosasto, jota jouduttiin kasarmien tilanpuutteen majoittamaan kaupunkilaisten asuntoihin. Sodan jälkeen linnoituksessa ja sen ympäristössä oli majoittuneena Muurmannin jalkaväkirykmentin osia. Nämä olivat paluumatkalla sodasta ja aiheuttivat kaupungissa vahinkoja. Kustaan sodan jälkeen katsottiin Lappeenrannan tarvitsevan muun Vanhan Suomen linnoitusten tapaan korjaustöitä. Astalan mukaan Vanhaan Suomeen oli tällöin sijoitettu noin 25 000 miestä, joiden ylikenraalina ja linnoitustöiden johtajana toimi Suvorov. Joukkoihin kuului kahdeksan eri rykmentin miehistöä ja nelipataljoonainen Suomen jääkäriosasto. Itse linnoitustöissä työskenteli vuonna 1791 lähes 6 000 sotilasta. Linnoitustöissä työskentelevien sotilaskomennuskuntien lisäksi töissä oli myös talonpoikaiskomennuskuntia. Lappeenrannassa oli sinne linnoitustöitä tekemään komennettujen osastojen ohella muodostettu aiempaa laajemmat varuskuntajoukot eli Lappeenrannan rajapataljoona. Se pohjautui periaatteessa ennen vuosien 1788–1890 sotaa muodostettuun Lappeenrannan varuskuntapataljoonaan. Lappeenrannan pataljoonan nimi muuttui Rannan havaintojen viimeistään vuonna 1796 rajapataljoonaksi. Pataljoonan johtajana toimi majuri Jahantov. Lappeenrannan rajapataljoona koostui vuonna 1796 seuraavista joukoista. Päällikkö majuri Jahantov 4 komppaniaa Ammattimiesten komppania Invalidikomppania Pataljoonaan muista yksiköistä siirretyt

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=