Lappeenrannan varuskuntahistoria

86 novinin komennuskuntaan kuului komendantin lisäksi kersantti, kaksi korpraalia, rumpali ja 18 sotilasta. Komendantti lienee käyttänyt komennuskuntaansa lähinnä varuskuntakaupungin hallintoon liittyvissä toiminnoissa, sillä Ranta on laskenut sen sotilaiden keski-iän olleen 58 vuotta. Venäläisten sotilaiden elämä 1700-luvun jälkipuolen Lappeenrannassa oli muun Venäjän armeijan tapaan ankaraa. Jo aiemmin mainitun Itä-Suomen läpi matkustaneen Jakob Langebekin mukaan 1750-luvun Vanhaan Suomeen sijoitetuille venäläisille sotilaille maksettiin palkkaa kuusi ruplaa joka toinen kuukausi, minkä lisäksi sotilaat saivat kuukausittain erän viljaa, kauraryynejä ja suolaa. Vuotta kohden jaettiin lisäksi yhdet saappaat ja kahdet kengät. Tavoitteena oli, että puolet sotilaista olisi ollut naimisissa. Langebekin mukaan vilja-annosta korotettiin, kun sotilasperheeseen syntyi poika. Ruoka koostuikin venäläisillä sotilailla lähes kokonaan viljatuotteista, jollei sotilas onnistunut siviililähteistä saamaan vihanneksia tai lihaa virallisen annoksensa lisäksi. Venäjän sotaväen rekryyttien tuli täyttää tietyt ikään, pituuteen ja ruumiinrakenteeseen kohdistuvat vaatimukset ollakseen palveluskelpoisia. Ikärajat vuonna 1730 olivat 15:n ja 30:n välissä, vuonna 1754 rajoja nostettiin viidellä vuodella (20 ja 35), Katariina II:n hallituskaudella alaikärajaksi asetettiin 17. Napoleonin sotien aikana ikärajoja muutettiin vielä muutamilla vuosilla. Rekryytin pituuden piti alunperin olla 160 cm. Pituusvaatimuksiakin muutettiin aikojen kuluessa ja lyhyempiä miehiä sijoitettiin laivastoon ja varuskuntapalvelukseen. Palveluskelpoisuuden esteenä saattoi olla useiden hampaiden puuttuminen tai kaljuus, jonka katsottiin saattavan olla merkki sisäisestä sairaudesta. Vuonna 1812 kuitenkin taas hyväksyttiin väkeen sellaisiakin alokkaita, joilta puuttui kuudesta kahdeksaan hammasta – etuhampaiden tuli kuitenkin olla paikallaan, muuten sotilas ei olisi pystynyt puremaan ammuksia. Rangaistukset Venäjän armeijassa olivat ankarat. Käytetyin rangaistus oli kujanjuoksu. Tämän ankaran ja myös Lappeenrannan varuskunnan ruotsalaiselta kaudelta tutun rangaistuksen joutui kärsimään muun muassa myöhästyttyään kolmannen kerran paraatista, puhuttuaan tai liikuttuaan rivissä tai käsiteltyään toista kertaa asetta väärin. Kujanjuoksun joutui tekemään myös varastettuaan vähemmän kuin 20 ruplan arvosta. Jos varasti toisen kerran, joutui kaksitoistakertaiseen kujanjuoksuun. Oli myös lievempiä rangaistuksia. Näitä olivat piiskaaminen, eristäminen vartiorakennukseen, ilmeisestikin jalkapuurangaistuksen luonteinen “puuhevosella istuminen” sekä “seisominen musketin alla”, jolla tarkoitettiin kaksi tuntia kestävää asennossa seisomista; samalla tuli kannattaa kolmea tai jopa kuutta muskettia.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=