Lappeenrannan varuskuntahistoria

88 muodostettu pääkatua leventämällä. Levennys oli, ainakin eteläpäässä, suoritettu korttelin sisällä eikä poikkikadun kohdalta. Siten aukion kaakkoinen ja lounainen kulma muodostuivat umpikulmiksi. Aukiolle oli lännessä tehty tilaa laajentamalla sitä pääkadun länsipuolella sijaitsevaan kortteliin; idässä levennys ei ollut niin suuri ja aukiolle oli sijoitettu – tai jäänyt uutta aukiota edeltävältä ajalta – pääkadun katuseinämää noudattava pitkänomainen rakennus. Vuoden 1758 karttaan oli linnoituslaitteiden profiilien ja kaupungin eteläosan asemakaavan lisäksi merkitty joitakin rakennuksia, joista muutaman käyttötarkoituksen Laskovski myös selvitti. Heti linnoituksen pääportin sisäpuolella sijaitsi, kuten aina linnoituksissa, vartiorakennus. Lappeenrannassa vartiorakennus oli pääkadun länsipuolella. Rakennus oli suorakaiteen muotoinen ja aumakattoinen. Vastapäätä rakennusta kadun toisella puolella sijaitsevassa korttelissa sijaitsi kaksi pitkää suorakaiteen muotoista ja aumakattoiseksi merkittyä rakennusta. Rakennukset olivat Laskovskin mukaan varastomakasiineja. Kun päävahti oli rakennettu pääkadun katulinjaa noudattaen, oli makasiinit taas sijoitettu regulariteetin vastaisesti. Pääkadun ja eteläisimmän poikkikadun kulmauksessa – kaupunkikuvallisesti tärkeässä paikassa, katujen risteyskohdassa – sijaitsi linnoituksen komendantin talo. Muiden Laskovskin nimeämien sotilasrakennusten tapaan se oli piirretty aumakattoiseksi ja suorakaiteen muotoiseksi. Vuoden 1758 kartasta selviää vielä yhden sotilasrakennuksen sijainti ja käyttötarkoitus: linnoituksen länsireunassa, lähellä puolustusvallituksia sijaitsi paalutuksella ympäröity ruutikellari. Siviilirakennuksista on selvästi tunnistettavissa vain linnoituksen luterilainen kirkko. Kirkko sijaitsi entisellä paikallaan, mutta oli 1750-luvun puolivälissä valmistuneiden laajojen korjausten yhteydessä muutettu ristikirkoksi, jonka koillisessa ristikulmassa sijaitsi sakasti. Laskovskin kartan kuvan Lappeen kirkon läpikäymistä muutoksista Venäjän vallan alkuaikoina vahvistavat myös muut lähteet. Kaupungin vallitusten sisäpuolella, vuoden 1758 kartan kuvaamassa kaupungin eteläosassa, asutus näyttää keskittyneen keskiaukion molemmilla puolilla sijaitseviin kortteleihin. Entisen hälytystorin kohdalle ei ollut sijoitettu siviilirakennuksia. Vuoden 1758 karttaan piirrettyjen rakennusten perusteella näyttäisi siltä, että pääkadun varrella olisi sijainnut vielä rakentamattomia tontteja. Pääkatua tiheämpi näyttää asutus olleen itäisellä pitkittäiskadulla. Kartassa näkyvällä kadun osalla oli rakennukset sijoitettu katulinjaan. Siten itäisellä pitkittäiskadulla lienee ollut kaupunkimainen rakennusten, porttien ja aitojen muodostama katuseinämä ja seinämien väliin muodostunut kapeahko katutila. Leveälle pääkadulle ei liene muodostunut kiinteää katuseinämää. Vuoden 1758 kartasta voidaan vielä havaita nykyisen Kaupunginlahden rannalla sijaitseva säännötön rakennusryhmittymä. Paikalla sijaitsi jo ruotsalaisella kaudella Lappeen pappila,joka vasta 1700-luvun loppupuolella siirrettiin kauemmas linnoituksesta. Edellä mainittujen Laskovskin karttojen lisäksi on säilynyt yksi Lappeenrantaa 1700-luvun puolivälin jälkeen kuvaava Uppsalan yliopiston kirjaston kartta. Kartta on mielenkiintoinen muuhun Lappeenrantaa kuvaavaan karttamateriaaliin verrattuna, sillä siinä kuvataan ensimmäistä kertaa Lappeenrantaa kaupungin kaikkien rakennusten, niin julkisten kuin yksityistenkin rakennusten osalta. Kaupunkiniemeä kuvaava kartta on päiväämätön ja siinä ei ole tekijän nimeä. Kartan vasempaan alareunaan kirjoitettu teksti “Willmanstrand” vaikuttaa sijaintinsa ja käsialan perusteella myöhemmin lisätyltä. Kartta lienee keskeneräinen, työkappale tai kopio, sillä sitä ei ole otsikoitu, ja vaikka siinä onkin mittakaava-asteikko, ei asteikkoon ole kuitenkaan merkitty mitä mittayksikköä asteikko edustaa. Vaikka kartassa on edellä mainittuja puutteita ja vaikka kartan alkuperä ja kulkeutuminen Uppsalaan onkin hämärän peitossa, se on tärkeä Lappeenrannan kaupunkirakennetta valottava dokumentti. Käytettäessä karttaa lähteenä nousee tärkeäksi kysymykseksi sen ajoitus. Verrattaessa karttaa muuhun lähdeaineistoon voidaan Uppsalan yliopiston kartan päätellä kuvaavan Lappeenrantaa vuoden 1754 ja 1770-luvun alun välisenä aikana, rakennuskannan sijainnista ja hajanaisuudesta päätellen lähempänä ensin mainittua vuosilukua. Kartan ajoitusta voidaan vielä tarkentaa, kun otetaan huomioon, että Lappeenrannan insinöörikomentaja valmisti vuonna 1758 ylempää tulleen määräyksen jälkeen kaupungille uuden asemakaavan. Aikaisemmilta vuosilta ei ole tietoa uudesta asemakaavasta, joten näyttäisi siltä, että juuri tämän kaavoituksen yhteydessä Lappeenrannan linnoitus sai Laskovskin vuoden 1758 tilannetta esittävässä kartassa ja Uppsalan kartassa esiintyvän leveän pääkadun ja keskiaukion. Siten Uppsalassa säilytettävä kartta olisi tehty vuoden 1758 asemakaavan laatimisen jälkeen ja ennen 1770-lukua. Kaupunki sijaitsi kartan mukaan vielä yksinomaan niemellä – kaupungin ulkopuolelle ei kartassa ollut sijoitettu muita rakennuksia kuin nykyisen kaupunginlahden rannalla sijaitsevat pappilan rakennukset. Kaupunkiin johtavista teistä oli karttaan merkitty Haminasta ja Viipurista tulevan tien risteys.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=