Lappeenrannan varuskuntahistoria

89 Kaupunkiniemi oli piirretty karttaan topografisesti oikein. Päinvastoin kuin muissa Lappeenrantaa esittävissä kartoissa, ei Uppsalan kartassa kuitenkaan esitetä kaupunkia ympäröivää maastoa – kuvaus keskittyi kokonaan kaupunkiniemeen. Niemen rannoille oli kaupungista johtavien porttien jatkoksi merkitty T-muotoiset pistolaiturit. Näiden kohdalle oli tehty katkoviivalla ja kahdella ellipsillä merkinnät, joiden tarkoitus ei kartasta käy ilmi. Kaupungin kaduista oli pääkatu eli ruotsalaisen kauden Suuri Kuninkaankatu merkitty karttaan tummemmalla pisteytyksellä, samoin pohjoisrannasta niemen länsireunan poikki kulkeva entinen Maaherrankatu. Muut kadut eivät erotu kartasta erityisen hyvin. Rakennusten sijainnista voidaan kuitenkin päätellä, että ainakin ylätasanteen idänpuoleinen pitkittäiskatu oli jossain muodossa olemassa; samaten ruotsalaisen kauden “alakaupungin” rakennukset olivat siten sijoittuneita, että vanha katuverkko vielä erottui rakennusten lomasta. Kartta kokonaisuudessaan kuitenkin kertoo sen, että kaupungissa oli sen kuvaamana hetkenä paljon autiotontteja ja asutus oli hajanaista ja vaatimatonta. Kaupungin korttelirakenteesta tai korttelien koosta ei kartan perusteella voida tehdä päätelmiä – kartan mukaan kaupungin asutus oli vain hajaantunut katujen varsille ilman että korttelit olisivat selkeästi erottuneet kaupunkirakenteesta. Tonteista tai niiden pinta-aloista kartta ei myöskään anna paljoa tietoa. “Yläkaupungissa” karttaan on merkitty katkoviivalla muutamien rakennusten ympärille merkintöjä, jotka lienevät tarkoittaneet tonttia tai aidattua pihatilaa. Uppsalan kartan pääasiallinen tarkoitus lienee ollut kaupungin rakennuskannan kuvaaminen. Verrattaessa karttaan merkittyjä rakennuksia muihin Lappeenrantaa kuvaaviin karttoihin – niin Laskovskin vuoden 1758 tilannetta kuvaavaan karttaan kuin 1700-luvun loppupuolen tilannetta kuvaaviin karttoihin – vaikuttaa rakennuskannan kuvaus varsin luotettavalta ja perusteelliselta aina rakennusten mittasuhteita myöten. Kartan kuvaa Lappeenrannasta ennen 1770-lukua vahvistavat myös kaupungissa käyneiden silminnäkijöiden kuvaukset. Kaupungin ylätasanteella sijaitsi kartan mukaan 66 rakennusta, alatasanteilla taas 78, ja pappilan alueelle oli merkitty 7 rakennusta. Karttaan lienee merkitty koko kaupunkiniemen rakennuskanta. Viipurin kuvernementin kuvernöörin Nikolai Engelhardtin mukaan kaupungissa oli vuonna 1767 kirkon lisäksi 87 taloa. Engelhardtin ja Uppsalassa säilytettävään karttaan merkittyjen rakennusten lukumääräero selittynee sillä, että Engelhardt käytti talo-termiä ennen kaikkea hallinnollisessa mielessä eikä erotellut ajan kaupunkitaloon kuuluvia rakennuksia toisistaan, kun taas Uppsalan karttaan oli selvästi joissakin kohdissa merkitty useita samaan taloon kuuluvista rakennuksista. Kartan rakennuskantaa kuvaavan yksityiskohtaisuuden vuoksi on kiintoisaa verrata Uppsalan yliopiston karttaa ruotsalaisen kauden karttoihin ja tarkastella, mitä vuotta 1741 edeltävistä rakennuksista oli kaupungissa jäljellä. Ruotsalaiselta kaudelta oli jäänyt ainakin Lappeenrannan ja Lappeen seurakunnan yhteinen kirkko, joskin pohjakaavaltaan muuttuneena. Portin vieressä sijaitsi päävartio, tosin isompikokoinen kuin ruotsalaisten vartiorakennus – paikka oli tietenkin toiminnallisesti paras paikka vartiorakennukselle. Päävartiota vastapäätä ei kuitenkaan enää ollut ruotsalaisen kauden tullitupaa vaan kaksi pitkää makasiinirakennusta. Kirkon edustalla sijainneen hälytystorin muutkin rakennukset olivat kadonneet, eikä uusia rakennuksia enää ollut rakennettu regulariteetin mukaan. Pääkadun varrella ei enää esiintynyt yhtään ruotsalaisen kauden karttoihin merkittyä julkista rakennusta, kuten ei myöskään muiden ylätasanteen katujen varrella. Kirkon lisäksi ylätasanteen julkisista rakennuksista ainoastaan luoteisnurkan ruotsalaisaikaisen suuren ruutikellarin kohdalle tehtiin Uppsalan kartassa merkintä, joka antaisi ymmärtää, että rakennelma olisi voinut olla edelleen käytössä – joskaan ei välttämättä sellaisena kuin ruotsalaiskaudella. 8.3 Vuoden 1774 asemakaavasuunnitelma Kesällä 1774 Viipurin kuvernementinkanslia lähetti Pietarin senaatin ukaasin Lappeenrannan komendantille siitä, että Lappeenrannasta tuli laatia kartta, jossa ilmenivät julkiset rakennukset ja niiden laatu. Kesällä 1775 taas hyväksyttiin Lappeenrannan asemakaavasuunnitelma. Samaan aikaan senaatti oli vaatinut muistakin Vanhan Suomen kaupungeista vastaavat kartat. Vuoden 1774 kaavasuunnitelma ja linnoituksen vahvistaminen ja parantaminen, johon se tähtäsi, lähti liikkeelle sotilaallisista syistä. Linnoituslaitteiden osalta vuoden 1774 suunnitelmat myös suurelta osalta toteutuivat. Kaavan laatimiseen vaikutti epäilemättä myös se, että kaupungin rakennukset olivat

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=