Tutkimusongelmaa on työssä lähdetty selvittämään esittelemällä aluksi Lappeenrannan ensimmäinen asemakaava ja kaupunkirakenne 1600-luvulta sekä sotilaiden rooli kaupungissa. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi Lappeenrannan linnoittamisen tapahtumahistoria ruotsalaisella kaudella ja analysoidaan linnoitusrakentamisen johdossa olleen ammattiryhmän, sotilaiden, taustaa. Kauden joukko-osastojen selvittämisen jälkeen analysoidaan Lappeenrannan asemakaavasuunnitelma ja edelleen sen toteutuminen kaupunkirakenteessa sekä esitellään varuskuntakaupungin rakennukset suppeasti. Ruotsalaisen kauden jälkeen edetään samalla tavalla kronologisesti venäläisen kauden läpi. Autonomian kaudella käydään läpi reservikomppanian parakkien, leirialueen ja Suomen rakuunarykmentin varuskunta-alueen rakentaminen ja tarkastellaan kasarmikaupungiksi muuttuneen Lappeenrannan kaupunkirakennetta. Kauden joukko-osastoista tarkastelun painopiste on asevelvollisuuslain jälkeen perustetuissa suomalaisissa joukko-osastoissa. Lisäksi selvitetään toimintaa asevelvollisten Lappeenrannan kesäleireillä. Itsenäisyyden kaudella analysoidaan aiempien lukujen tapaan aluksi kaupungin asemakaavoitusta, kaupunkirakennetta ja sen muutosta. Tämän jälkeen esitetään Lappeenrannan varuskunnassa itsenäisyyden kaudella toimineet joukko-osastot ja luodaan katsaus maanpuolustustyötä tukeviin järjestöihin. Lopuksi käsitellään varuskunnan muutosta varusmiesvaruskunnasta päällystöopistoksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=