Lappeenrannan varuskuntahistoria

97 päävartioihin, vartiorakennuksiin, kasarmeihin ja upseerien sekä esikuntien rakennuksiin Haminassa, Lappeenrannassa, Käkisalmessa ja Viipurissa. Rakennukset pohjautuivat sotakollegion tykistö- ja linnoituskanslian tyyppipiirustuksiin. 1790-luvulla rakennettiin pääasiassa julkisivultaan äärimmäisen yksinkertaisia, vain kattolistan ja ikkunapenkin koristamia kasarmeja. 1800-luvun alussa otettiin kasarmeissa käyttöön uusi avoin pohjakaavatyyppi ja julkisivuja koristivat enää kattolista ja usein aumakatto kattoikkunoineen. Venäläisen kauden kasarmirakennukset eivät itse asiassa poikenneet perusvolyymiltään ruotsalaisen kauden rakennuksista. Tyypillistä rakennuksille oli edelleen matala rakennusrunko ja korkea kattoikkunoin varustettu aumakatto. Tähän tyyppiin antoi kuitenkin lisänsä 1770-luvun klassisismi ja ennen kaikkea arvokkaampi rakennusmateriaali. Pohjakaavoiltakaan venäläiset sotilasrakennukset eivät erityisemmin eronneet ruotsalaisen kauden rakennuksista. Lappeenrantaan 1770-luvun aikana tehty kivikasarmi, jossa talon läpi kulki eteinen ja sen molemmille puolille oli ryhmitetty tuvat, vastasi ennen pikkuvihaa laaditun Haminan kaksikerroksisen puuparakin suunnitelmapiirustuksen pohjakaavaa. 1790-luvun lopussa rakennettujen kolmen kivikasarmin pohjakaava taas oli periaatteessa aivan samankaltainen kuin ruotsalaisen insinööriupseerin ennen pikkuvihaa Haminaan suunnitteleman upseeriparakin pohjakaava. Venäläisen kauden sotilasrakennusten mallipiirustusten ja niiden mukaan rakennettujen rakennusten esikuvina eivät varmaankaan olleet ruotsalaiset puuparakit, vaan sekä Ruotsin että Venäjän sotilasrakentajilla olivat esikuvina mannereurooppalaiset sotilasrakennukset. Voidaan havaita ainakin ranskalaisen Belidorin vuonna 1729 ilmestyneen ja venäjäksi vuosina 1765 ja 1802 käännetyn insinööritaidon oppaan mallipiirustusten pohjakaavoissa esiintyvän samalla tapaa järjestettyjä pohjakaavoja kuin Lappeenrannan kasarmirakennuksissa ja esimerkiksi Viipurin portin corps de garde -rakennuksessa. Linnoituksen ja varuskunnan käyttöön rakennettiin 1740-luvulta lähtien useita erityyppisiä rakennuksia. Ne olivat yleensä puusta ja monet olivat hyvin lyhytikäisiä. Kokonaistilanteen selvittämiseksi voidaan tarkastella, mitä rakennuksia insinöörikomennuskunta sisällytti karttoihinsa vuonna 1803, linnoituksen rakennustöiden pääasiallisesti valmistuttua. Linnoituksessa ja Nikolain etulinnakkeessa sijaitsivat seuraavat kiviset rakennukset: Komendantin talo Päävartio Corps de garde eli Viipurin portin vartio Sotilaskasarmit (5 kpl) Ruutikellari Insinöörikunnan paja Tykistön makasiinit (2 kpl) Kasarmi, kaponieeri ja ruutikellari Nikolainetulinnakkeessa Puisia rakennuksia oli runsaasti, niistä insinöörikomennuskunnan laatimat kartat erittelivät eri ryhmiin seuraavat: Komendantin talon puinen siipi Insinöörijoukkojen talo Varuskuntapataljoonan yliupseerien asuintalot Tykistön yliupseerien asuintalot Sotilaskasarmit Verstaat Varastot Tykistön laboratorio Vaja Paja Varuskuntapataljoonan varasto Muonavarastot Varalla oleva varastomakasiini Pataljoonan sairaala Ruutikellari Tuomio- ja vankitiloja Kaupungin koulu Asukaskorttelit Linnoituksen ulkopuolella sijaitsivat

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=